Egeanmeri

Egeanmeri[1][2] eli Aigeianmeri[3] (kreik. Αιγαίον Πέλαγος, Aigaión Pélagos, turk. Ege Denizi) on Balkanin niemimaan ja Vähän-Aasian välissä sijaitseva saarekas Välimeren osa. Se liittyy Mustaanmereen Dardanellien, Marmaranmeren ja Bosporinsalmen kautta.[4][5] Egeanmeren saaret kuuluvat Kreikalle muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Meri on Kreikan merkittävin merialue Joonianmeren ohella.

Egeanmeri
Αιγαίον Πέλαγος
Egeanmeri satelliittikuvassa.

Egeanmeri satelliittikuvassa.

{{{alt}}}
Egeanmeri
Koordinaatit 38°56′N, 25°08′E
Valtio Kreikka Kreikka
Turkki Turkki
Merialue Välimeri
Pinta-ala 215 000 km²
Pituus 610 km
Leveys 300 km
Suurin syvyys 3 543 m
Keskisyvyys 1 500 m

Etymologia

Antiikin aikana Aigeian nimelle oli useita selityksiä. Sanottiin, että se oli nimetty Poseidonin kulttipaikkana tunnetun Aigain kaupungin, amatsonien kuningatar Aigean tai Theseuksen isän Aigeuksen mukaan, joka hukutti itsensä mereen luullessaan poikansa kuolleen.[3][5] Nimen etymologia voi perustua myös sanaan aiges (αἶγες, 'aallot'), jolloin se voisi tarkoittaa ”Aaltoista merta”.

Maantiede

Aegean Sea map bathymetry-fi
Topografinen kartta Egeanmeren seudusta.

Egeanmeren pinta-ala on noin 215 000 neliökilometriä. Meren pituus pohjois-eteläsuunnassa on noin 610 kilometriä ja leveys itä-länsisuunnassa noin 300 kilometriä.[4] Egeanmeren länsi- ja pohjoisrannikko sekä useimmat saaret kuuluvat Kreikkaan, ja itärannikko Turkkiin. Merialueen eteläisenä rajana toimivat seuraavat saaret (lännestä itään): Kythera, Antikythera, Kreeta, Kásos, Kárpathos ja Ródos. Meren keskisyvyys on noin 1 500 metriä ja suurin syvyys Kreetan itäpuolella 3 543 metriä.[5]

Egeanmeren pohja muodostuu mereen vajonneesta ylätasangosta, jonka vuorenhuiput muodostavat Egeanmeren saariston. Koko Egeanmeren alue on maanjäristysherkkää aluetta. Merialueen alla on oma pieni mannerlaatta, Egeanmeren laatta. Se puristuu yhdessä sen itäpuolella sijaitsevan Anatolian laatan kanssa toisiaan lähestyvien Afrikan ja Euraasian laattojen väliin. Afrikan laatta työntyy Egean laatan alle Kreetan eteläpuolella, kun taas Egean laatan ja Euraasian laatan kontaktialue on merialueen pohjoisosissa.[6]

Alue on myös vulkaanista aluetta. Tulivuoritoiminta on keskittynyt niin kutsutun helleenisen kaaren alueelle, joka ulottuu Kreikasta Turkkiin kulkien eteläisten Kykladien kautta. Suuri osa tulivuoritoiminnasta on nykyisin sammunutta tai uinuvaa. Aktiivisinta toiminta on Santorínilla, jonka suuri purkaus noin 1650–1600 eaa. on voimakkain 10 000 vuoteen.[6]

Merenpohja on pääosin kalkkikiveä. Tulivuoritoiminnan seurauksena se on paikoin muuttunutta.[5] Joidenkin saarten, kuten Skýros, Páros, Íos, Anáfi ja Tínos kallioperässä on esimerkiksi marmoria, kun taas Mýkonos on graniittia ja Thíra laava- ja hohkakiveä.[7]

Egeanmeren ja muun Välimeren sekä Atlantin vedet sekoittuvat toisiinsa suhteellisen vähän, ja Egeanmeren vesi on Atlanttia suolaisempaa. Vuorovesi on suhteellisen heikko, mutta voimakas paikoin, kuten Évripossalmessa. Merellä vallitsee pohjoistuuli.[5]

Merialueet ja lahdet

Sea, Özdere, Izmir
Egeanmerta Turkin rannikolla.
Paros Andiparos Despotiko Luftbild 01
Kykladeihin kuuluvat Páros, Antíparos ja Despotikó ilmasta nähtynä.

Egeanmeren joillakin osilla on omat nimensä. Meren pohjoisinta osaa kutsutaan Traakianmereksi, läntisintä osaa Kykladien ja Peloponnesoksen niemimaan välissä Myrtóonmereksi, itäistä osaa Ikarían ja Sámoksen saarten ympärillä Ikaríanmereksi, ja eteläisintä osaa, joka sijaitsee Kykladien ja Kreetan välissä, Kreetanmereksi.

Kreetan Egeanmeren puoleiset lahdet ovat lännestä itään Kíssamoksenlahti, Chaniánlahti, Soúdanlahti, Almyróksenlahti, Iraklioninlahti, Málianlahti ja Mirampéllonlahti. Peloponnesoksen itärannikolla ovat Epídavros Limirán lahti ja Argoliinlahti. Saroninlahti sijaitsee Peloponnesoksen ja Attikan välissä. Euboian erottavat mantereesta Pohjoinen ja Eteläinen Euboianlahti. Pelionin niemimaan kainalossa sijaitsee Pagasitikóslahti ja Chalkidikín niemimaan kainalossa Egenmeren pohjoisosassa Thermaïkóslahti. Chalkidikín niemet erottavat toisistaan Kassándranlahti eli Toronaíoslahti sekä Singitikóslahti eli Pyhänvuorenlahti. Idempänä meren pohjoisrannikolla ovat Strymonikóslahti ja Kaválanlahti. Saroksenlahti, Edremitinlahti, Dikilinlahti, Çandarlinlahti, Izmirinlahti, Kuşadasinlahti, Gökovanlahti ja Güllükinlahti sijaitsevat Turkin puolella.

Saaret

Pääartikkeli: Egeanmeren saaret

Egeanmeren saaria on yli 1 000 kappaletta.[6] Saaret voidaan jakaa seitsemään ryhmään: Pohjoisen Egean saaret (jotka voidaan jakaa edelleen Traakianmeren ryhmään ja Itä-Egean ryhmään), Pohjoiset Sporadit, Euboia ja sen ympäristön saaret, Argo-Saroniset saaret, Kykladit, Dodekanesia sekä Kreeta ja sen ympäristön saaret. Saarista suurimmat ovat Kreeta ja Euboia. Niitä ei aina lasketa varsinaisiksi Egeanmeren saariksi paitsi niiden suuren koon vuoksi myös siksi, että ne sijaitsevat merialueen laidoilla. Näiden jälkeen suurimmat saaret ovat Lesbos, Ródos, Chíos ja Sámos. Egeanmerellä on vain kaksi suurempaa Turkille kuuluvaa saarta, Gökçeada (Ímbros) ja Bozcaada (Ténedos).

Monet Egeanmeren saarista tai saariketjuista ovat oikeastaan mantereen vuorien jatkeita. Yksi ketju ulottuu meren poikki Chíokseen ja toinen on Euboian ja Sámoksen välillä. Kolmas ketju kulkee Peloponnesoksen läpi Kreetan kautta Ródokselle ja se erottaa Egeanmeren varsinaisesta Välimerestä. Monilla saarista on turvallisia satamia ja lahtia, mutta merellä navigointi on yleisesti vaikeaa. Useimmat saarista ovat tuliperäisiä. Muilta saarilta louhitaan marmoria sekä rautaa. Suurimmilla saarilla on hedelmällisiä laaksoja ja alankoja. Saarten yhteispinta-ala on 9 122 km².[8]

Historia

Paros Hellenic Seaways Highspeed 5 07
Hellenic Seaways -yhtiön katamaraani Highspeed 5 Pároksella.

Egeanmeri on muodostunut viimeisen 120 miljoonan vuoden aikana, kun mannerlaattojen liikkeet ovat kaventaneet yhteyden muihin merialueisiin. Nykyiselleen alue muotoutui merenpinnan noustessa viimeisen jääkauden jälkeen.[5]

Neoliittisella ja pronssikaudella alueella vallinneita kulttuureja kutsutaan Egeanmeren kulttuureiksi tai Aigeian sivilisaatioiksi. Niihin kuuluvat kykladinen kulttuuri Kykladien saaristossa, minolainen kulttuuri Kreetalla sekä helladinen kulttuuri (mukaan lukien mykeneläinen kulttuuri) Manner-Kreikassa. Minolainen kulttuuri oli Euroopan ensimmäinen korkeakulttuuri.

Antiikin aikana syntyivät kaupunkivaltiot, kuten Ateena ja Sparta, jotka rakensivat antiikin kreikkalaisen sivilisaation. Täällä myös syntyi alkuperäinen demokratia. Kreikkalainen kulttuuri levittäytyi rannikolle ja saarille perustettuihin siirtokuntiin, ja meri oli tärkein kulkuväylä ja enemmän yhdisti kuin erotti alueita. Egeanmeren rantoja ovat eri aikoina hallinneet myös persialaiset, roomalaiset, Bysantti, venetsialaiset ja osmanit.

Liikenne ja talous

Egeanmerellä on hyvät laivayhteydet. Merialueen tärkeimmät satamat ovat Pireus, Iraklion, Thessaloniki ja Alexandroúpoli Kreikassa sekä Izmir Turkissa.[9] Saarten pääelinkeinot ovat matkailu, merenkulku sekä viinin, oliivien ja hedelmien viljely.[8]

Lähteet

  1. Hakulinen, Kerkko & Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 12. Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7.
  2. Granqvist, Kimmo; Paikkala, Sirkka (toim.): Kreikan paikannimet: Nimihakemisto Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen verkkojulkaisuja 27. 2011. Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 27.4.2012.
  3. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Aigeianmeri”, Antiikin käsikirja, s. 15. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  4. a b Aegean Sea Encyclopaedia Britannica. Viitattu 1.3.2016.
  5. a b c d e f McColl, R. W. (toim.): Encyclopedia of World Geography, s. 4–5. Nide 1. Facts on File Library of World Geography. Infobase Publishing, 2014. ISBN 0816072299. Teoksen verkkoversio.
  6. a b c Frances, Peter et al. (toim.): ”Aegean Sea”, Ocean, s. 439. Dorling Kindersley Ltd, 2014. ISBN 0241187036. Teoksen verkkoversio.
  7. Mäkelä, Pekka et al. (toim.): ”Kreikka”, Suuri maailmantieto, s. 348–351. Helsinki: Valitut Palat, 1989. ISBN 951-9079-92-0.
  8. a b Mäkelä, Pekka et al. (toim.): ”Egeanmeri”, Suuri maailmantieto, s. 146. Helsinki: Valitut Palat, 1989. ISBN 951-9079-92-0.
  9. Aegean Sea World Atlas. Viitattu 1.3.2016.

Aiheesta muualla

Argoliinlahti

Argoliinlahti (kreik. Αργολικός Κόλπος, Argolikós Kólpos; myös Argolikóslahti, Argoksenlahti) on lahti Egeanmeren länsiosassa Peloponnesoksen niemimaan itärannikolla Kreikassa. Se sijaitsee Peloponnesoksen itäosasta erkanevan Argoliin niemimaan ja Arkadian rannikon välissä.

Argoliin niemimaa ympäröi lahden pohjois- ja itäpuolelta, lahden länsiranta kuuluu puolestaan Arkadiaan. Lahdessa ja sen suulla sijaitsee joukko Argo-Saronisten saarten saariryhmään kuuluvia saaria. Näistä suurimmat ovat Spétses, Spetsopoúla, Plateiá, Psilí ja Rómvi. Lahden pohjukassa sijaitsee Náfplion kaupunki ja sen lähellä suosittu turistikohde Tolón kylä.

Argoliinlahden ympäristö oli pronssikaudella mykeneläisen kulttuurin ydinaluetta. Rannikolla tai sen lähistöllä sijaitsivat muun muassa Asine, Tiryns, Argos ja Mykene.

Balkan

Balkan on niemimaa ja toisaalta geopoliittinen alue Euroopan kaakkoisosassa. Sitä rajoittavat lännessä Adrianmeri ja Joonianmeri, idässä Egeanmeri, Marmaranmeri ja Mustameri sekä niiden väliset salmet. Niemimaan ulommaisimpina osina ovat Peloponnesoksen ja Traakian niemet. Balkan on saanut nimensä Balkanvuorista ja ne taas turkin kielen vuoriketjua tarkoittavasta sanasta.Alueen rajoista on erilaisia käsityksiä; toiset määrittelevät sen kulttuurin, toiset maantieteen mukaan. Aluetta rajaavat selväsi Adrianmeri, Joonianmeri ja Mustameri, mutta pohjoisessa sen raja on epämääräisempi.

Balkaniin kuuluvat valtiot:

Albania

Bosnia ja Hertsegovina

Bulgaria

Kosovo

Kreikka

Montenegro

Pohjois-Makedonia

Serbia

Turkin Euroopan-puoleinen osaMyös Kroatia, Slovenia ja Romania sijaitsevat osittain Balkanilla.

Egean hajautetun hallinnon alue

Egean hajautetun hallinnon alue (kreik. Αποκεντρωμένη Διοίκηση Αιγαίου, Αpokentroméni Dioíkisi Aigaíou) on yksi Kreikan aluehallinnon seitsemästä hajautetun hallinnon alueesta. Se käsittää Pohjois-Egean saarten sekä Etelä-Egean saarten alueet ja sen pääkaupunki on Pireus.Egean hajautetun hallinnon alue perustettiin Kallikrates-suunnitelmana tunnetun aluehallintouudistuksen myötä vuoden 2011 alussa.

Elefsínanlahti

Elefsínanlahti (kreik. Κόλπος Ελευσίνας, Kólpos Elefsínas; myös Eleusiinlahti) on lahti Egeanmereen kuuluvan Saroninlahden pohjoisosassa Attikan rannikolla Kreikassa. Lahden suulla oleva Salamiin saari erottaa sen muusta Saroninlahdesta erilliseksi järvimäiseksi vesialueeksi, johon on pääsy salmista saaren kummaltakin puolelta.

Elefsínan kaupunki, josta lahti on saanut nimensä, sijaitsee sen pohjoisrannalla. Länsirannalla sijaitsee Néa Péramos ja itärannalla Skaramagkás.

Epídavroksenlahti

Epídavroksenlahti (kreik. Κόλπος Επιδαύρου, Kólpos Epidávrou; myös Epidauroksenlahti) on lahti Egeanmereen kuuluvan Saroninlahden eteläosassa Peloponnesoksen maantieteellisellä alueella Kreikassa. Se käsittää Argoliin niemimaan ja Méthanan niemen välisen vesialueen.

Lahti on saanut nimensä antiikin aikaisesta Epidauroksen kaupungista, joka sijaitsi sen rannalla, sekä nykyisestä Epídavroksesta. Lahden rannalla antiikin Epidauroksen paikalla sijaitsee Archaía Epídavroksen kylä.

Eteläinen Euboianlahti

Eteläinen Euboianlahti (kreik. Νότιος Ευβοϊκός Κόλπος, Nótios Evvoïkós Kólpos) on lahti Egeanmeren länsilaidalla Keski-Kreikan maantieteellisellä alueella Kreikassa. Se erottaa Euboian saaren Manner-Kreikasta yhdessä pohjoisempana sijaitsevan Pohjoisen Euboianlahden kanssa. Lahdet yhdistää kapea Évripos- eli Euripossalmi Chalkídan kaupungin kohdalla.

Euboian puolella lahden rannalla sijaitsevat muun muassa Erétria, Amárynthos ja Alivéri. Lahden eteläosassa, joka tunnetaan myös nimellä Petaliónlahti, sijaitsee Petalioí-saariryhmä. Sen suurimmat saaret ovat Megalónisos, Chersonísi, Lamperoúsa ja Tragonísi. Muihin suurempiin saariin kuuluvat pohjoisempana sijaitsevat Stýra ja Kavallianí.

Fálironlahti

Fálironlahti (kreik. Όρμος Φαλήρου, Órmos Falírou), antiikin Faleroninlahti, on lahti Saroninlahden pohjoisosassa Egeanmeressä Kreikassa. Sen länsipuolella sijaitsee Pireuksen niemi.

Lahti on saanut nimensä antiikin ajan Faleronin kaupungista, joka sijaitsi sen rannalla. Se oli yksi antiikin Ateenan satamista. Nykyisin lahden rannalla sijaitsevat muun muassa Palaió Fáliro lahden itärannalla, Néo Fáliro ja Kallithéa pohjoisrannalla sekä Pireus länsirannalla. Palaió Fálirossa lahden rannalla on suuri Floísvoksen marina, Néo Fálirossa Rauhan ja ystävyyden stadion ja Pireuksessa Mikrolímanon satama eli antiikin Munikhian satama sekä Zean satama. Lahden pohjoisosaan laskee Kifisós-joki.

Ierissóksenlahti

Ierissóksenlahti (kreik. Κόλπος Ιερισσού, Kólpos Ierissoú) on lahti Egeanmeren pohjoisosissa Chalkidikín niemimaan itärannikolla Athoksen niemen juuressa Kreikassa. Se sijaitsee Ierissóksen kaupungin edustalla, josta se on saanut nimensä. Lahden ranta kuuluu Aristotéliin kuntaan.

Lahden pohjois- ja itärannikolla on suojeltuja metsäalueita. Rannan lähellä sijaitsi muun muassa antiikin aikainen Stageiran kaupunki.

Kaválanlahti

Kaválanlahti (kreik. Κόλπος Καβάλας, Kólpos Kaválas) on lahti Egeanmereen kuuluvan Traakianmeren pohjoisrannikolla Makedonian maantieteellisellä alueella Kreikassa.

Kaválanlahden pohjukassa sijaitsee Kaválan kaupunki, josta lahti on saanut nimensä. Lahden rannalla sijaitsee myös muun muassa Néa Péramoksen kaupunki. Kaválanlahden länsiranta kuuluu Pangaíon kuntaan, pohjoisranta Kaválan kuntaan ja itäranta Néstoksen kuntaan. Lahden edustalla sijaitsee Thásoksen saari.

Maliakóslahti

Maliakóslahti (kreik. Μαλιακός Κόλπος, Maliakós Kólpos) on lahti Egeanmeren länsiosassa Keski-Kreikan maantieteellisellä alueella Kreikassa.

Maliakóslahti erkanee Pohjoisesta Euboianlahdesta ja työntyy Fthiotiin alueyksikön alueelle. Sen pohjoisranta kuuluu Stylídan kuntaan, länsiranta eli lahden pohjukka Lamían kuntaan ja eteläranta Mólos-Ágios Konstantínoksen kuntaan. Spercheiósjoki laskee lahteen sen länsipäässä.

Mégaranlahti

Mégaranlahti (kreik. Κόλπος Μεγάρων, Kólpos Megáron) on lahti Egeanmereen kuuluvan Saroninlahden pohjoisosassa Kreikassa. Se sijaitsee Salamiin saaren länsipuolella Mégaran kaupungin edustalla, josta se on saanut nimensä.

Lahdessa sijaitsee joitakin pieniä saaria, joista suurin on Revythoúsa.

Pagasitikóslahti

Pagasitikóslahti (kreik. Παγασητικός Κόλπος, Pagasitikós Kólpos; myös Pagasainlahti) on lahti Egeanmeren länsilaidalla Thessalian maantieteellisellä alueella Kreikassa. Se sijaitsee Pílion eli Pelionin niemimaan kainalossa Magnesian rannikon ympäröimänä.

Vóloksen kaupunki sijaitsee lahden pohjukassa sen pohjoisrannalla. Lahden rannalla sijaitsevat myös muun muassa Néa Anchíalos sekä Néa Anchíaloksen lentoasema. Lahdessa sijaitsee Palaió Tríkerin saari.

Petaliónlahti

Petaliónlahti (kreik. Κόλπος Πεταλιών, Kólpos Petalión) on lahti Egeanmeren länsiosassa Euboian saaren ja Attikan itärannikon välissä. Se yhdistää Eteläisen Euboianlahden muuhun Egeanmereen.

Lahden itäosassa Euboian rannikolla sijaitsee Petalioí-saariryhmä. Sen suurimmat saaret ovat Megalónisos, Chersonísi, Lamperoúsa ja Tragonísi. Attikan rannikolla lahden länsirannalla sijaitsevat muun muassa Néa Mákri, Rafína ja Artémida.

Pohjoinen Euboianlahti

Pohjoinen Euboianlahti (kreik. Βόρειος Ευβοϊκός Κόλπος, Vóreios Evvoïkós Kólpos) on lahti Egeanmeren länsilaidalla Keski-Kreikan maantieteellisellä alueella Kreikassa. Se erottaa Euboian saaren Manner-Kreikasta yhdessä etelämpänä sijaitsevan Eteläisen Euboianlahden kanssa. Lahdet yhdistää kapea Évripos- eli Euripossalmi Chalkídan kaupungin kohdalla.

Euboian puolella lahden rannalla sijaitsevat muun muassa Loutrá Aidipsoú, Límni ja Néa Artáki, ja Manner-Kreikan puolella Kaména Voúrla ja Livanátes. Lahden pohjoisosassa sijaitsee Lichádes-saariryhmä. Lahden pohjoisosasta erkaneva osa tunnetaan nimellä Maliakóslahti.

Saroninlahti

Saroninlahti (kreik. Σαρωνικός Κόλπος, Saronikós Kólpos; myös Saronikóslahti, Aíginanlahti) on lahti Egeanmeren länsiosassa Kreikassa. Se sijaitsee Peloponnesoksen niemimaan ja Attikan välissä Korintin kannaksen itäpuolella.

Saroninlahdessa sijaitsevat Saroniset saaret. Niistä suurimmat ovat Salamis, Aígina, Póros ja Agkístri. Lahden eteläosassa on saarenkaltainen Méthanan niemi. Sen länsipuolista Saroninlahden eteläisintä osaa kutsutaan Epídavroksenlahdeksi. Saroninlahden pohjoisosassa sijaitsevat Mégaranlahti sekä Salamiin saaren takana järvenkaltainen Elefsínanlahti eli Eleusiinlahti.

Ateenan metropolialue ja Kreikan merkittävin satama Pireus sijaitsevat Saroninlahden koillisrannalla. Lahti on yhteydessä Korintin kannaksen toisella puolella sijaitsevalle Korintinlahdelle kannaksen poikki kulkevan Korintin kanavan välityksellä.

Singitikóslahti

Singitikóslahti (kreik. Σιγγιτικός Κόλπος, Singitikós Kólpos) eli Pyhänvuorenlahti (Κόλπος Αγίου Όρους, Kólpos Agíou Órous) on lahti Egeanmeren pohjoisosassa Makedonian maantieteellisellä alueella Kreikassa. Se sijaitsee Chalkidikín niemimaan kahden itäisimmän niemen Sithonían ja Áthoksen välissä.

Singitikóslahti on saanut nimensä antiikin aikaisesta Singoksen kaupungista, joka sijaitsi jossakin Sithonían niemellä. Lahden toinen nimi viittaa Áthokseen eli Pyhään Vuoreen. Lahden pituus on noin 48 kilometriä ja leveys noin 24 kilometriä. Lahden itärannalla sijaitsevat muun muassa ”Áthoksen portti” Ouranoúpoli sekä Áthoksen satama Dáfni. Lahdessa sijaitsevat muun muassa saaret Ammoulianí ja Diáporos.

Strymonikóslahti

Strymonikóslahti (kreik. Στρυμονικός Κόλπος, Strymonikós Kólpos) eli Orfanóksenlahti (Κόλπος Ορφανού, Kólpos Orfanoú; myös Orfaninlahti) on lahti Egeanmereen kuuluvassa Traakianmeressä Makedonian maantieteellisellä alueella Kreikassa.

Lahden länsiranta kuuluu Vólvin kuntaan, pohjoisranta Amfípolin kuntaan ja koillisranta Pangaíon kuntaan. Lahden rannalla sijaitsevat muun muassa kaupungit Asproválta, Néa Vrasná ja Stavrós. Strymónas- eli Strumajoki, josta lahti on saanut nimensä, laskee lahteen sen pohjoisosassa.

Thermaïkóslahti

Thermaïkóslahti (kreik. Θερμαϊκός Κόλπος, Thermaïkós Kólpos; myös Thermainlahti, Thessalonikinlahti) on lahti Egeanmeren pohjoisosassa Makedonian maantieteellisellä alueella Kreikassa. Se sijaitsee Thessalonikin kaupungin edustalla Chalkidikín niemimaan kainalossa.

Lahti on saanut nimensä Thessalonikin paikalla sijainneen varhaisemman Thermen tai Therman kaupungin mukaan. Roomalaisille lahti oli Thermaicus tai Thermaeus sinus sekä Macedonicus sinus (”Makedonianlahti”).

Lahden länsirannikkoa hallitsevat Ólymposvuoren maisemat. Itärannikon muodostaa Kassándran niemi, joka on läntisin Chalkidikín niemimaan kolmesta Egeanmereen työntyvästä niemestä. Lahden pohjois- ja koillisrantaa hallitsee Thessalonikin metropolialue.

Lahteen laskevat Axiós- eli Vardar-joki sekä Aliákmonas-, Loudías- ja Gallikós-joet. Ne muodostavat yhdessä suuren suisto- eli delta-alueen lahden pohjoisrannikolle Thessalonikin metropolialueen länsipuolelle. Etelämpänä lahteen laskee myös Pineiós-joki.

Traakianmeri

Traakianmeri (kreik. Θρακικό Πέλαγος, Thrakikó Pélagos) on merialue Egeanmeren pohjoisosassa Kreikassa. Se käsittää Egeanmeren kaikkein pohjoisimman osan, jota ympäröivät Kreikalle kuuluvat kreikkalaisen Makedonian ja Länsi-Traakian rannikot sekä Itä-Traakian eli Euroopan puoleisen Turkin rannikko.

Traakianmeren saariin kuuluvat Kreikan saarista Thásos ja Samothráki sekä Turkille kuuluvat Gökçeada (Ímbros) ja Bozcaada (Ténedos). Meren lahtiin kuuluvat Kreikan puolella Strymonikóslahti ja Kaválanlahti sekä Turkin puolella sijaitseva Saroksenlahti. Mereen laskevat joet Évros, Néstos, Líssos ja Vosvózis.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.