Edom

Edom (hepr. ‏אֱדוֹם‎, m.kreik. Ἰδουμαία, Idoumaía, lat. Idumaea) oli myöhäisrautakautinen valtakunta nykyisen Etelä-Israelin ja Lounais-Jordanian alueella. Se oli Juudan alaisuudessa noin vuoteen 850 eaa., jolloin se itsenäistyi. Vuosina 800–650 se oli Assyrian alaisuudessa. 6. vuosisadalla eaa. se oli hetken aikaa Babylonian provinssi. Sen jälkeen siitä tuli osa Persian valtakuntaa.

Edom tarkoittaa punaista. Nimi tulee todennäköisesti Aravanlaakson itäpuolisista punaisista hiekkakivivuorista.

Edomilaisten pääjumala oli ”Quaus”, mikä tarkoittaa kaarta ja viittaa mahdollisesti sateenkaareen. Quaus oli sään jumala, joka sai myöhemmin myös sotaisia ominaisuuksia. Mahdollisesti Quausin ylivoimaisen aseman takia, ja koska Vanhassa testamentissa sateenkaari on Jumalan ja ihmisen liiton merkki, edomilaisia pidetään joissain paikoissa Raamatussa Jahven seuraajina.

Edomilaiset sulautuivat 300-luvulla arabialaisiin nabatealaisiin.

Edom
Muinaisen Edomin alue

Edomilaiset ja Raamattu

Raamatun mukaan edomilaiset polveutuvat Iisakin pojasta Esausta. Esaun veli oli Jaakob, josta taas polveutuivat israelilaiset. Raamattu kertoo tarinan, jossa Jaakob viekkaudella saa sokealta isältään esikoisen oikeuden. Iisakin tajutessa, miten Jaakob on huijannut häntä, hän sanoo Esaulle:

»Hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: -- Kaukana on sinun asuinsijasi oleva rehevistä maista, vailla taivaan kastetta. Sinä olet elävä miekkasi varassa ja palveleva veljeäsi. Mutta kun sinä kerran riistäydyt irti, silloin karistat hänen ikeensä niskastasi.»
(1. Moos. 27:39–40. Raamatunkäännös 1992.)

Tarinaa on muun muassa pidetty vertauksena siitä, miten ovela Israel onnistui syrjäyttämään ja alistamaan vanhemman Edomin valtakunnan, mutta myöhemmin Edom kuitenkin vapautui Israelin vallasta.

Valitusvirsissä Uusin maa sijoitetaan Edomin alueelle.[1]

Edomilaiset ja Talmud

Talmudissa nimi "Edom" tarkoittaa Rooman valtakuntaa. Juutalaisen myytin mukaan Romulus ja Remus olivat Esaun jälkeläisiä, ja Rooman syntymyytti - kaksoset, jotka joutuvat riitaan - muistuttaa suuresti Esaun ja Jaakobin tarinaa. Varhaiskeskiajalla kasaarit käyttivät nimeä "Edom" Bysantin keisarikunnasta.

Lähteet

  1. Valit. 4:21
  • Richard Elliott Friedman, "Who Wrote the Bible?" Harper Collins 1997.
  • Israel Finkelstein, Neil Asher Silberman, "The Bible Unearthed." Touchstone 2002.

Uusin maa

Aamoksen kirja

Aamoksen kirja (hepr. ‏עמוס‎) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 30. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kahdestoista kirja.

Akaba

Akaba (arab. العقبة‎, al-ʻAqabah) on kaupunki Jordanian eteläosassa Al 'Aqabahin kuvernoraatissa, Israelin vastaisella rajalla Eilatin kohdalla. Se on Jordanian ainoa satamakaupunki. Vuonna 2015 kaupungissa oli 148 398 asukasta, mutta turismi moninkertaistaa kaupungin väkiluvun. Kaupunki tunnetaan ennen kaikkea sukellus- ja rantalomakohteena. Akabanlahdella Punaisessameressä on monipuolinen ja värikäs koralliyhdyskunta.

Antipatros (Idumea)

Antipatros (m.kreik. Ἀντίπατρος, lat. Antipater) oli Herodesten hallitsijasuvun kantaisä ja Herodes Suuren isä. Hän oli alun perin Idumeasta (muinainen Edom), Judean eteläpuolelta. Idumealaiset oli pakotettu juutalaisuuteen.

Makkabialaisen hallitsijasuvun sisäisessä kiistassa Antipatros kannatti Hyrkanos II:a tämän kamppailussa tämän veljeä Aristobulosta vastaan. Lopulta Pompeiuksen avustuksella Hyrkanos sai voiton veljestään. Kun Pompeius ja Julius Caesar ajautuivat sotaan toisiaan vastaan, päättivät Hyrkanos ja Antipatros auttaa Caesaria. Antipatros johti joukkonsa kohti Aleksandriaa, jossa Caesar oli piiritettynä. Saatuaan sodan päätökseen Caesar nimitti Antipatroksen Judean epitropokseksi eli hallitsijaksi. Antipatros sai samalla myös Rooman kansalaisoikeudet.

Julius Caesar murhattiin 15. maaliskuuta 44 eaa. Tämän jälkeen Gaius Cassius Longinus ja Marcus Junius Brutus pakenivat itään. Cassius saapui Syyriaan, missä he määräsivät itäiset maakunnat maksamaan veroa. Juutalaiset määrättiin maksamaan 700 talentin verran veroa. Antipatros jakoi maksettavat verot poikiensa ja ystäviensä kesken.

Eräs Malakias, joka oli vastussa muun muassa Gofnan, Emmauksen, Luddan ja Thamnan alueista, viivytteli veron maksamista. Cassius lähti joukkoineen marssimaan aluetta kohden. Antipatros pelasti kuitenkin Malakiaan suorittamalla 100 talentin veron roomalaisille. Antipatros kohtasi myös loppunsa, silla juuri mustasukkaisuuden riivaama Malakias myrkytti hänet.

Herodes Suuri nimesi perustamansa Antipatriin kaupungin isänsä mukaan.

Assyria

Assyria oli muinainen Kaksoisvirranmaan (nykyinen Irak) kuningaskunta ja sotilasvaltio Mesopotamian pohjoisosissa. Nimi Assyria juontaa juurensa mesopotamialaisesta Assur-jumalasta, kuten myös Tigrisin varrella sijainneen kaupungin nimi Assur, joka on sijainnut noin 100 kilometriä nykyisestä Mosulin kaupungista etelään. Kolmannella vuosituhannella eaa. Assyria oli vielä lähinnä akkadialaisten etuvartio. Itsenäinen valtatekijä Assyriasta alkoi kehittyä vasta 1300-luvun eaa. puolenvälin aikoihin. Tällöin nousevan mahdin antamassa voimantunnossa hallitsija Assur-uballit antoi itselleen arvonimen "Kaikkeuden kuningas". Hän valloitti Niniven itäpuolella sijainneen viljavan tasangon ja nöyryytti Babyloniaa, joka oli siihen asti pitänyt Assyriaa etupiirinään. Tätä hallitsijaa seurasi lyhytaikainen heikkouden tila. Mutta, kun valtaan nousivat Salmanassar ja Tukulti-Ninurta (Nimi tarkoittaa "Turvani on sodan jumala Ninurta"), viholliset torjuttiin ja uusia alueita vallattiin. Salmassarin ajasta lähtien alettiin toteuttaa massiivisia väestön pakkosiirtoja. Tukulti-Ninurta löi heettiläiset ja valloitti rikkauksistaan kuuluisan Babylonian vuonna 1235. Vähitellen assyrialaiset valloittivat alueet Kaspianmereltä Niilille ja Taurukselta Persianlahdelle. Vallattuja alueita olivat nykyinen Irak, Syyria, Jordania, Libanon sekä osia Turkista ja osia Palestiinasta. Valtakautta kesti noin 300 vuotta. Assyrialaisilla oli rauta-aseita ja maine raakoina ja säälimättöminä sotilaina. Vuonna 612 eaa. Assyrian valloittivat meedialaisten ja skyyttien yhdistetyt joukot. Assyria valtasi myös Israelin valtakunnan ja soti Juudassakin.

Assyriaa kutsutaan usein ensimmäiseksi supervallaksi ja sotilasmahdiksi. Assyrialaiset loivat mahtinsa tehokkaalla armeijalla ja säilyttivät sen terrorilla ja pakkosiirroilla. Monet pikkuvaltion suostuivat maksamaan veroa kuultuaan Assyrian armeijan hirmutöistä. Assyrialla oli tarve laajeta, koska se halusi kauppareitit valvontaansa ja pääomaa muun muassa hovin rakennushankkeisiin. Sotia perusteltiin myös uskonnolla, esimerkkinä Babylonin pääjumalan Mardukin kulttipatsaan anastus. Kuningas Assurmasirpal II:n hyökkäävää sotapolitiikkaa ja mahtia ylistettiin monin kuvin kuninkaan palatsin seinissä Nimrudissa 800-luvulla eaa. Assyrian kuninkaat itse toimivat usein maan oman pääjumalan Assurin ylipappeina. Vapaita miehiä velvoitettiin käymään ilku-asepalveluksessa osan ajastaan. Sotilasinsinööritaidot olivat hyvin edistyksellisiä silloisiin olosuhteisiin nähden. Monesti Assyrian kuninkaat kerskuivat kirjoituksissaan armeijansa tekemillä julmuuksilla.

Daavid

Daavid (hepr. ‏דָּוִד‎, Dāwiḏ, rakastettu; lat. David, arab. داود‎, Dāʾūd) oli Vanhan Testamentin mukaan Juudan kuningas 1012–1005 eaa., koko Israelin kuningas 1005–972 eaa. Hän oli Juudan sukukuntaan kuuluvan Iisain poika ja kuningas Salomon isä. Islamin mukaan Daavid oli profeetta. Raamatun mukaan Daavid teki Israelista sotaretkillään suurvallan.

Varmoja Raamatun ulkopuolisia viittauksia Daavidin ei ole. Myöskään kuningaskunnan olemassaolosta ei ole arkeologisia löytöjä. Raamatussa ei kuvata kuningaskunnan edellyttämää hallintoa, armeija on koottu vapaaehtoisista ja seuraajat ovat melko pieneltä alueelta Hebronin ympäristöstä. Tel Danin piirtokirjoituksen ja Meshan steelan tekstien on arveltu mahdollisesti kuvaavan Daavidia. Kriittisen raamatuntutkimuksen piirissä Daavidista kirjoitetut tarinat nähdään puolustuskirjoituksina väärinkäytössyytöksiä vastaan.

Eilat

Eilat on kaupunki Israelin eteläisessä kärjessä Punaisenmeren Akabanlahden rannalla. Vuoden 2017 lopussa Eilatin asukasluku oli 50 724. Eilatin läheisyydessä sijaitsee Jordanian satamakaupunki Akaba ja Egyptin Taba. Eilat on kuulunut arvonlisäverottomaan alueeseen vuodesta 1985. Kaupungissa sijaitsee Eilatin satama ja nykyisin matkailu muodostaa merkittävän osan kaupungin taloudesta. Akabanlahden koralliriutat ovat suosittu matkailukohde.

Merivedestä makeaa vettä tuottava desalinaatiolaitos käynnistettiin vuonna 1964.

Eurooppa

Eurooppa on maanosa, jota rajaavat Atlantin valtameri lännessä, Pohjoinen jäämeri pohjoisessa, Uralvuoret ja Uraljoki idässä, Kaspianmeri, Kaukasusvuoret ja Mustameri kaakossa sekä Välimeri etelässä. Eurooppa muodostaa Aasian kanssa laajan Euraasian mantereen, jonka läntisen viidenneksen se käsittää. Pinta-alaltaan (noin 10,3 miljoonaa neliökilometriä) Eurooppa on maailman toiseksi pienin maanosa, hieman suurempi kuin Oseania. Euroopassa asuu hieman yli 700 miljoonaa ihmistä, joten se on asukasluvultaan kolmanneksi suurin maanosa Aasian ja Afrikan jälkeen. Euroopassa on 51 valtiota.

Giulio Cesare contro i pirati

Giulio Cesare contro i pirati (”Julius Caesar vastaan merirosvot”) on vuonna 1962 valmistunut elokuva. Tyylilajiltaan historia-aiheista peplumia edustavan elokuvan on ohjannut Sergio Grieco. Sen pääosia esittävät Gustavo Rojo, Abbe Lane ja Gordon Mitchell.

Herodes

Herodes Suuri (myös Herodes I, 73 eaa., Askalon – 4 eaa. tai 1 eaa., Jeriko) oli Juudean kuningas vuodesta 37 eaa. kuolemaansa saakka. Herodes oli Juudean prokuraattorin Antipatroksen ja tämän nabatealaisen vaimon Kyproksen toiseksi vanhin poika.

Herodeksen ura alkoi vuonna 47 eaa., kun hänen isänsä nimitti hänet Galilean käskynhaltijaksi. Juudea oli tuolloin jo osa Rooman valtakuntaa. Herodes tuki aluksi isänsä kanssa Rooman silloista mahtimiestä Julius Caesaria. Caesarin murhan jälkeen Herodes tuki Marcus Antoniusta, jonka avustuksella Rooman senaatti valitsi Herodeksen Juudean kuninkaaksi. Antoniuksen kärsittyä tappion sodassa Octavianusta vastaan Herodes siirtyi heti jälkimmäisen leiriin. Herodes oli Octavianuksen eli Augustuksen uskollinen alainen 27 vuoden ajan. Vaikka Herodes oli alkujaan idumealainen, sai hän kuitenkin juutalaisten sympatiat puolelleen muun muassa sen jälkeen, kun hän pani toimeen Jerusalemin temppelin laajennustyöt.Roomalaiset asettivat Herodeksen valtaistuimelle. Näin he pystyivät Herodeksen avulla takaamaan uskonnon ja valtion erottamisen toisistaan. Hän vähensi huomattavasti pappien valtaa, joten heille jäi vain hengellinen rooli. Salaliittojen pelossa hän ajoittaisten mielenhäiriöiden vallassa murhasi vaimonsa Mariammen ja useita lapsiaan.

Israelin ja Juudan historia

Raamatun mukaan yhtenäinen Israelin kuningaskunta hajosi pian kuningas Salomon kuoleman jälkeen. Valtaan noussut Rehabeam vaati kansalta yhä enemmän veroja. Suurempi pohjoinen ryhmittymä halusi maan johtoon, ja verotus koetteli pohjoista kovemmin kuin etelää. Egyptin maanpaosta palannut Jerobeam julistautui Israelin kuninkaaksi vieden mukanaan kymmenen Israelin kahdestatoista heimosta, ja Rehabeamin johtama Juudan ja Benjaminin heimojen alue jäi omaksi alueekseen Israelista etelään. Jahven palvonnan pääalueeksi jäänyt Juuda oli Israelia pienempi ja karumpi maa, mutta vuoristoisena vaikeampi valloittaa.

Joram (Juuda)

Joram tuli Juudan kuninkaaksi isänsä Josafatin jälkeen. Hän oli kuninkaaksi tullessaan 32 vuoden ikäinen ja hallitsi kahdeksan vuotta, todennäköisesti 845–837 eaa. Hän kulki samaa tietä kuin Israelin kuninkaat. Hänellä oli vaimonaan Ahabin tytär Atalja. Joramin aikana Edom nousi kapinaan ja irrottautui Juudasta. Sotaretki Edomin takaisinvaltaamiseksi epäonnistui. Myös Libna irtautui Juudasta. Kun Joram kuoli, tuli kuninkaaksi hänen poikansa Ahasja.

Lauri Itkonen

Lauri Arvid Itkonen (29. maaliskuuta 1865 Kuopio – 3. kesäkuuta 1925 Helsinki) oli suomalainen kirkkoherra ja teologian kunniatohtori.Itkosen vanhemmat olivat leipuri, lasimestari, kartantekijä Lars Petter Itkonen ja Maria Loviisa Puustinen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1882 Kuopion lyseosta ja suoritti 1887 Helsingin yliopistossa teologian erotutkinnon. Itkonen vihittiin papiksi 1887. Hän sai teologian kunniatohtorin arvon 1923.Itkonen oli aluksi kirkkoherran apulaisena Paltamossa ja armovuoden saarnaajana Sotkamossa. Hän oli sitten Pulkkilan kappalaisena 1889–1899 ja sen jälkeen Inarin kirkkoherrana 1899–1914 ja viimeksi Vihdin kirkkoherrana vuodesta 1914 alkaen. Hän sai rovastin arvon 1912.Itkonen suoritti Helsingin yliopistossa inarinsaamen tutkinnon ennen Inarin kirkkoherraksi tuloaan. Hän käänsi 1900-luvun alussa yhdessä kielimestareina toimineiden Iisakki Mannermaan ja inarinsaamelaisen lukkari Heikki Mattuksen kanssa inarinsaamen kielelle piispa J. L. Rylen hengellisen kirjasen, Katkismuksen ja seminaarin esimiehen F. W. Sundwallin Raamatun historian. Koska saamenkielisten kirjojen julkaisemiseen ei myönnetty riittävästi varoja Itkonen siirtyi hebrean kielen tutkimiseen. Hän alkoi tutkia Psalmeja ja Jesajan kirjettä ja sai tutkimuksiensa ansiosta Suomen Tiedeakatemian jäsenyyden, raamatunkääntämiskomitean varajäsenyyden ja teologian kunniatohtorin arvon. Kesällä 1912 Inarin pappila paloi Itkosen ollessa saarnamatkalla Inarin Kultalassa ja palon yhteydessä tuhoutui myös Itkosen kokoama saamenkielisen kirjallisuuden arkisto. Pian tämän jälkeen Itkonen siirtyi kirkkoherraksi Vihtiin.Lauri Arvid Itkonen oli naimisissa vuodesta 1887 Paltamon kunnankirjurin tyttären Amanda Sofia Karjalaisen kanssa. Heidän lapsiaan olivat saamen kielen ja saamelaiskulttuurin tutkija Toivo Immanuel Itkonen, varatuomari, saamelaiskulttuurin tutkija ja Enontekiön nimismies Lauri Ilmari Itkonen, kirkkoherra, Saamelaisten kristillisen kansanopiston rehtori, historiantutkija ja kirjailija Tuomo Itkonen sekä akateemikko Erkki Itkonen.

Luettelo historiallisista valtioista

Historian kuluessa useat valtiot ja valtakunnat on nimetty uudelleen, liitetty johonkin toiseen, lakkautettu tai jaettu osiin.

Moab

Moab (hepr. ‏מוֹאָב‎, Moʾav, Môʾāḇ; kreik. Μωάβ; arab. مؤاب‎; assyriaksi Mu'aba, Ma'ba, Ma'ab; egyp. Mu'ab) on historiallinen nimi nykypäivän Jordanian vuoristoiselle alueelle Kuolleenmeren rannalla. Antiikin aikoihin se oli moabilaisten koti, kansan, joka oli usein riidoissa israelilaisten naapureidensa kanssa.

Moabilaisten olemassaolosta on useita arkeologisia todisteita, joista merkittävin on Meshan steela, johon on kaiverrettu kertomus moabilaisten voitosta Israelin kuningas Omrin poikaa vastaan. Heidän pääkaupunkinsa oli Dibon, joka sijaitsi nykyisen Dhibanin kylän lähistöllä.

Obadjan kirja

Obadjan kirja (hepr. ‏ספר עובדיה‎, Sefer Obed'yah) on yksi Raamatun Vanhan testamentin pienistä profeetallisista kirjoista. Se on Raamatun 31. ja juutalaisen Raamatun Tanakin toisen pääosion Nevi'imin eli profeettojen kolmastoista kirja. Obadjan kirja on Tanakin ja Raamatun lyhin kirja.

Pohjoisesplanadi

Pohjoisesplanadi (ruots. Norra Esplanaden) on noin kilometrin pituinen katu Helsingin keskustassa. Se ulottuu Katajanokan kanavalta Mannerheimintielle. Kadun itäosa kulkee Kauppatorin, länsiosa Esplanadin puiston pohjoisreunaa pitkin. Katu on Kaartinkaupungin pohjoisrajana Kruununhakaa ja Kluuvia vastaan. Sen länsiosa on yksisuuntainen idästä länteen; päinvastaiseen suuntaan ajetaan Esplanadin puiston toisella puolella olevaa Eteläesplanadia pitkin.

Aivan Esplanadin länsipäässä olevaa Ruotsalaista teatteria lukuun ottamatta Pohjoisesplanadin varrella on rakennuksia vain kadun pohjoispuolella, ja kaikkien muiden rakennusten osoitenumerot ovat parittomia. Monet rakennukset ovat historiallisesti ja arkkitehtonisesti merkittäviä. Monet Kauppatorin ja Kappeliesplanadin kohdalla olevat rakennukset ovat empiretyylisiä, ja huomattavimpia niistä ovat Carl Ludvig Engelin suunnittelema Helsingin kaupungintalo, entinen hotelli Seurahuone, sekä aivan kadun itäpäässä sijaitseva Presidentinlinna. Kadun keskiosan varrella on Theodor Höijerin suunnittelemia uusrenessanssityylisiä rakennuksia, joista suurimpia ovat Grönqvistin talo sekä alkuperäisen näköiseksi uudelleen rakennettu Hotelli Kämp. Kadun länsipään varrella on myös moderneja liikerakennuksia kuten Alvar Aallon suunnittelema Akateeminen kirjakauppa sekä vuonna 1989 valmistunut Stockmannin tavaratalon laajennus.

Sen enempää Pohjois- kuin Eteläesplanadillakaan ei juuri ole asuntoja. Vuoden 1970 Helsingin Sanomien juttuun löydettiin kahdeksan taloutta, joiden osoitteena on Esplanadi, heistäkin monet talonmiehiä. Vuonna 2015 asukkaita oli enää neljä.

Promatsiini

Promatsiini (kauppanimi Sparine) fentiatsiineihin kuuluva, nykyisin harvoin käytetty ja useissa maissa markkinoilta poistunut tyypillinen antipsykoottinen lääke eli neurolepti.

Seemiläiset kielet

Seemiläiset kielet on afroaasialaiseen kielikuntaan kuuluva kieliryhmä. Seemiläisiä kieliä puhuu yli 250 miljoonaa ihmistä Lähi-idässä ja Pohjois- sekä Itä-Afrikassa. Maantieteellisesti seemiläiset kielet ovat afroaasialaisen kielikunnan koillinen ryhmä ja ainoa, jonka kieliä puhutaan Aasiassa. Ryhmän laajimmin puhuttu kieli nykyisin on arabia. Seuraavaksi eniten puhujia on amharalla, heprealla ja tigrinjalla. Maailmain kielistä seemiläiset kielet olivat ensimmäisten joukossa joita alettiin kirjoittaa – akkadia jo kolmannen vuosituhannen puolivälissä eaa.. Kieliryhmän nimi juontuu Nooan pojasta Seemistä.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.