Auringonnousu

Auringonnousu on hetki, jolloin Auringon yläreuna kohoaa horisontin yläpuolelle. Auringonnousu ja siitä seuraava päivä koetaan sillä maanpinnan alueella, joka kääntyy kohti Aurinkoa siten, että Aurinko alkaa valaista sitä. Ennen auringonnousua on kolmenasteista hämärää:

  • Astronominen hämärä; Aurinko on alle 18 astetta horisontin alapuolella, silloin ei ole enää täysin pimeää ja idän suunnassa alkaa jo olla kajoa, mutta tähtiä on vielä runsaasti taivaalla.
  • Nauttinen hämärä; Aurinko on alle 12 astetta horisontin alapuolella, silloin merellä erottuu jo horisontti, mutta monet tähdet näkyvät vielä.
  • Porvarillinen hämärä; Aurinko on alle 6 astetta horisontin alapuolella, ulkona näkee jo liikkua ilman valaistusta, mutta kirkkaimmat tähdet ja planeetat saattavat vielä näkyä.
Großenbrode 2005 131
Auringonnousun hetki.

Vuodenajan ja sijainnin vaikutus

Auringonnousun ajankohta riippuu vuodenajasta, havaintopaikan maantieteellisestä sijainnista (leveyspiiri eli latitudi, pituuspiiri eli longitudi). Päivänpituuden ja siten nousuaikojen vaihtelu vuodenajan mukaan johtuu maan pyörimisakselin kallistumisesta kiertorataansa nähden ja maan sijainnista kiertoradallaan auringon ympäri. Maan pyörimisakselin kaltevuuskulma on noin 23°26'.

Talvipäivänseisaus

Talvipäivänseisauksen aikana 21. joulukuuta Auringon keskipiste ei nouse horisontin yläpuolelle pohjoisella napapiirillä, joka on leveyspiirillä 66°34’ N.

Kesäpäivänseisaus

Vastaavasti kesäpäivänseisauksen aikana 21. kesäkuuta Auringon keskipiste ei laske horisontin alapuolelle pohjoisella napapiirillä. Aurinko on kauimpana pohjoisessa Kravun kääntöpiirillä, 23°26' N. Tällöin päivä on pisimmillään ja auringonnousu aikaisimmillaan. Samalla auringon sijaintikulma pohjoisnavalla on keskipäivällä suorimmillaan: 23°26'.

Kevät- ja syyspäiväntasaukset

Kevät- ja syyspäivänpäiväntasausten aikana Aurinko paistaa kohtisuoraan (zeniitissä) päiväntasaajalla. Valoisan alueen raja kulkee tällöin napojen kautta, ja päivä ovat samanpituiset keskenään (12 h) ja yhtä pitkät kaikkialla, kun nousu- ja laskuaikoja tarkastellaan Auringon keskipisteen mukaan. Kevätpäiväntasauksessa Aurinko siirtyy näennäisesti päiväntasaajan yli pohjoiselle pallonpuoliskolle, jolloin päivä pitenee ja auringonnousu aikaistuu aina kesäpäivänseisaukseen asti. Samaan aikaan eteläinen pallonpuolisko kääntyy talvipuolelle päivän vastaavasti lyhetessä. Pohjoisnavalla Aurinko nousee ensimmäisen kerran puoli vuotta kestäneen yön jälkeen kevätpäiväntasauksen aikaan, jolloin alkaa puoli vuotta kestävä päivä. Päivän pidetessä kesää kohti yöttömän yön raja siirtyy etelämmäksi ja on eteläisimmillään kesäpäivänseisauksen aikaan napapiirillä asti.

Normaaliaika ja paikallisaika

Suomen normaaliaika on UTC +2.00.

Aurinko siirtyy tunnissa 15° länteen. Kahden samalla leveyspiirillä sijaitsevan paikan nousuaikojen ero saadaan suoraan pituuspiirien (longitudien) erosta: aurinko nousee tuntia aiemmin 15° idempänä olevassa paikassa. Aikavyöhykkeet vastaavat maantieteellisen sijainnin mukaisia paikallisaikoja vain pituuspiireillä, jotka ovat 15° kulman monikertoja: esimerkiksi Suomen aikavyöhykettä UTC+2 vastaa pituuspiiri 30°. Se on maan itäisissä osissa. Pituuspiirin 30° länsipuolisilla alueilla aurinko nousee normaaliaikaan nähden "liian myöhään".

Aikavyöhykkeellä UTC+12 aurinko nousee samaan aikaan kuin aikavyöhykkeellä UTC-12, mutta edellisellä on jo seuraava päivä. Päivämääräraja on siis likimain 180° itään tai länteen Greenwichistä.

Ilmakehän vaikutus

Flying bird
Lentävä lintu kuvattuna auringonnousun aikaan Suomessa, lähellä Venäjän rajaa.

Auringonvalo ei kulje ilmakehän läpi suoraviivaisesti. Aurinko ei siis ole todellisuudessa siinä suunnassa, mistä sen valo näyttää tulevan. Valo taittuu voimakkaimmin, kun Aurinko on lähellä horisonttia, siis juuri auringonnousun ja -laskun aikoihin. Valon taittumista eli refraktiota aiheuttavat ilmakehän tiheyserot, joihin vaikuttavat sääilmiöt kuten kosteus, lämpötila ja ilmanpaine. Merkittävin tiheysero syntyy korkeuseroista - tiheys pienenee korkeuden mukana.

Refraktion vuoksi aurinko vaikuttaa olevan enimmillään noin 0,5° korkeammalla kuin se todellisuudessa on. Tämä on likimain saman verran kuin Auringon läpimitta. Ilmiö vaikuttaa suoraan auringonnousu- ja laskuaikoihin.

Ilmakehän refraktion vaikutuksesta Aurinko näyttää toisinaan litistyneeltä lähellä horisonttia.

Auringonnousun aikoihin taivaalla näkyy usein aamurusko.

Analemma

Maan kiertorata on ellipsin muotoinen, mistä johtuen maan etäisyys auringosta ei ole vakio eikä vastaavasti kiertonopeuskaan ole vakio ympäri vuoden. Kiertoradan epäkeskeisyydestä ja kiertonopeuden vaihtelusta seuraa, että Aurinko joko "edistää" tai "jätättää" viralliseen kellonaikaan verrattuna. Mikäli Auringon sijainti kuvattaisiin samassa paikassa päivittäin keskipäivällä, syntyisi pisteet yhdistämällä kahdeksikkoa muistuttava analemmaksi kutsuttu kuvio. Ilmiö aikaistaa tai viivästyttää auringonnousuaikaa enimmillään noin 15 minuuttia. Käytännössä tämä havaitaan Suomessa siitä, että vuodenvaihteessa päivät näyttävät pitenevän nopeammin iltapuolesta kuin aamusta. Tällöin keskipäivän hetki samoin kuin auringonnousu on siirtynyt keskimääräistä myöhemmäksi.

Analemma asymmetry
Auringon analemma

Auringonnousu- ja laskuaikojen laskeminen

Nousu- ja laskuaikojen ajankohta riippuu siitä, mitä määritelmää käytetään. Esimerkiksi nousuajat voidaan laskea seuraaville tapauksille:

  • Auringon keskipiste on kuvitteellisessa (matemaattisessa) horisonttitasossa
  • Auringon yläreuna on horisontissa (edelliseen verrattuna 0,25° alempana)
  • Auringon keskipiste on horisonttitasossa, kun huomioidaan ilmakehästä johtuva valon taittuminen. Tällöin aurinko on 0,583 ° alempana kuin ensimmäisessä tapauksessa.
  • Auringon yläreuna on horisontissa, kun huomioidaan ilmakehästä johtuva valon taittuminen. Tällöin aurinko on 0,833 ° alempana kuin ensimmäisessä tapauksessa.

Useimmissa maissa nousuajat lasketaan auringon yläreunan mukaan ottaen huomioon valon taittuminen ilmakehässä.

Suomalaisissa almanakoissa auringon nousu- ja laskuajat ilmoitettiin ennen auringon keskipisteen, nykyään (vuodesta 1975 lähtien) yläreunan mukaan.[1].

Katso myös

Lähteet

  1. Oja, Heikki: Aikakirja, s. 11. Helsinki: Otava, 1999. ISBN 951-1-16334-5.

Aiheesta muualla

Aika näyttää

Aika näyttää on Jukka Kuoppamäen vuonna 1997 julkaistu albumi. Kaikki sanoitukset ja sävellykset ovat Jukka Kuoppamäen. Tunnetuimpia kappaleita ovat Katri Helenan ensimmäisenä levyttämä ”Anna mulle tähtitaivas” sekä Jari Sillanpään tuotannosta tutut kappaleet ”Satulinna” ja ”Auringonnousu”.

Auringonnousu (albumi)

Auringonnousu on Jari Sillanpään vuonna 1997 julkaistu kolmas studioalbumi. Albumi nousi suoraan Suomen virallisen albumilistan ensimmäiseksi maaliskuussa 1997. Yhteensä se oli 40 myydyimmän albumin joukossa 24 viikkoa. Albumia on myyty yli 160 000 kappaletta.Albumilta radiohiteiksi muodostuivat kappaleet ”Bum bum bum” sekä nimikappale ”Auringonnousu”, joista ensin mainittu nousi radiolistan toiseksi ja jälkimmäinen ensimmäiseksi.

Auringonnousu (elokuva)

Auringonnousu (Sunrise: A Song of Two Humans) on F. W. Murnaun klassikkoelokuva vuodelta 1927. Mykkäelokuvista runollisimmaksi arvioitu teos muistetaan muun muassa Hugo Riesenfeldin musiikista. Kaupunkilaisnaisen ja maalaismiehen tarinasta tuli toinen historian ensimmäisistä parhaan elokuvan Oscar-palkinnon voittajista.Elokuva valittiin vuonna 1958 ”maailman kauneimmaksi elokuvaksi”. Sight & Sound -elokuvalehden äänestyksessä 2002 Auringonnousu valittiin seitsemänneksi parhaaksi elokuvaksi. Vuonna 1979 Auringonnousu pääsi mukaan suomalaiskriitikoiden kokoamalle sadan tärkeimmän elokuvan listalle.

Auringonnousulla on ollut merkittävä vaikutus moniin ohjaajiin, muun muassa Frank Borzageen ja John Fordiin.

Bum bum bum

”Bum bum bum” on Jari Sillanpään kappale hänen vuonna 1997 julkaistulta Auringonnousu-albumilta. ”Bum bum bum” julkaistiin albumin ensimmäisenä singlenä. Kappale menestyi hyvin, se nousi singlelistan 11:nneksi ja radiolistan sekä radiosoiton ja levymyynnin yhdeksi hittilistaksi yhdistäneellä Rumba Top 50 -listalla toiseksi. Single myi lopulta myös kultaa ja sitä on sittemmin myyty lähes 10 000 kappaletta.Kappaleen on säveltänyt Mika Toivanen ja Sillanpää on itse sanoittanut sen Veikko Siltsu salanimellä.CD-singlen CD-levy on muodoltaan harvinaisesti sydämen muotoinen.

Charles Rosher

Charles Rosher (17. marraskuuta 1885 Lontoo, Iso-Britannia – 15. tammikuuta 1974 Lissabon, Portugali) oli brittiläinen elokuvaaja. Rosher sai parhaan kuvauksen Oscar-palkinnon kahdesti. Ensimmäisen palkintonsa hän jakoi Karl Strussin kanssa elokuvasta Auringonnousu (1927). Toisen palkintonsa hän sai elokuvasta Elämän kevät (1946) yhdessä Leonard Smithin ja Arthur E. Arlingin kanssa.

Elokuvavuosi 1927

Tässä artikkelissa käsitellään vuoden 1927 aikana julkaistuja elokuvia ja elokuvamaailman merkittäviä tapahtumia.

Impressio, auringonnousu

Impressio, auringonnousu on Claude Monet’n tunnettu maalaus vuodelta 1872, ranskaksi Impression, soleil levant. Le Havressa syntynyt maalaus antoi nimen impressionismille.Maalaus tuli tunnetuksi ollessaan esillä riippumattomien näyttelyssä. Joukko Pariisin salongin ulkopuolelle jääneitä taiteilijoita asetti teoksia esille valokuvaaja Félix Nadarin ateljeehen vuonna 1874. Monet osallistui näyttelyyn kaksi vuotta aiemmin valmistuneella merimaisemalla, jonka oli maalannut ikkunastaan Le Havressa. ”Aurinko on siinä utuinen, ja edustalla näkyy muutamia korkeita laivan mastoja,” hän kuvasi maalausta kirjeessään.

Janet Gaynor

Janet Gaynor (oik. Laura Gainor 6. lokakuuta 1906 Philadelphia, Pennsylvania, Yhdysvallat – 14. syyskuuta 1984 Palm Springs, Kalifornia, Yhdysvallat) oli yhdysvaltalainen elokuvanäyttelijä. Hän menestyi sekä mykkäfilmien että äänielokuvan aikakaudella.

Gaynorista tuli vuonna 1928 ensimmäinen parhaan naispääosan Oscarin voittanut näyttelijä. Palkinto myönnettiin hänelle kolmesta elokuvaroolista: Seitsemännessä taivaassa, Kadun enkeli ja Auringonnousu. Hänen muita kuuluisia elokuviaan on muun muassa Tapahtuipa Hollywoodissa (1937).

Vielä vanhoilla päivillään Gaynor nousi teatterin lavalle - hän esiintyi ensimmäistä kertaa Broadwayllä 74-vuotiaana vuonna 1980 näytelmässä Harodld ja Maude.Gaynorilla on tähti Hollywood Walk of Famessa.

Kaamos

Kaamos eli polaariyö on vuotuinen ajanjakso, jonka aikana aurinko ei nouse horisontin yläpuolelle. Ilmiö esiintyy maapallon napapiireillä ja niitä korkeammilla leveysasteilla. Mitä lähemmäs napoja mennään, sitä aikaisemmin kaamos alkaa ja sitä pidempi on kaamosaika.

Jos valo ei taipuisi ilmakehässä, napapiiri olisi sen alueen rajana, jossa auringon keski­piste pysyy yhtenä päivänä vuodessa horisontin alapuolella. Pohjoisella napa­piirillä tämä tapahtuu talvi­päivän­seisauksena 21. tai 22. joulukuuta ja eteläisellä napapiirillä 21. tai 22. kesäkuuta (eli pohjoispuoliskon kesäpäivänseisauksena). Samoin napa­piirit olisivat myös kesän yöttömän yön rajana. Nykyisin auringonnousu määritellään kuitenkin auringon ylä­reunan, ei keski­pisteen mukaan. Auringon suuri koko ja valon taipuminen saavatkin aikaan, että auringon ylä­reunan mukaan määritellyn pohjoiskalotin kaamoksen etelä­raja on suunnilleen yhden leveysasteen verran pohjoisen napapiirin pohjoispuolella. Suomessa kaamoksen raja kulkee hieman Sodankylän eteläpuolitse. Vastaavasti etelässä eteläkalotin kaamoksen pohjoisraja on suunnilleen saman verran eteläisen napapiirin eteläpuolella, eli Rotheran tienoilla.

Ihmisiin kaamos saattaa vaikuttaa kielteisesti, ja pimeys voi laukaista kaamosmasennuksen tai aiheuttaa ylimääräistä väsymystä, kaamosväsymystä.Suomen pohjoisimmassa pisteessä kaamos kestää noin 51 vuorokautta.

Laajentuneessa mielessä kaamokseksi sanotaan nykyisin usein pimeää syys- ja talvikautta sielläkin, missä aurinko tällöinkin on lyhyen aikaa vuorokaudesta horisontin yläpuolella.

Karl Struss

Karl Fischer Struss (30. marraskuuta 1886 New York, New York – 16. joulukuuta 1981) oli yhdysvaltalainen elokuvaaja.Struss oli kaikkiaan viisi kertaa Oscar-ehdokkaana. Palkinnon hän sai vuoden 1927 elokuvasta Auringonnousu. Muita Strussin kuvaamia elokuvia ovat muun muassa Tri Jekyll & Mr. Hyde (1931), Parrasvalot (1952), Kärpänen (1958) ja Vihan lapsi (1962).

Kesäpäivänseisaus

Kesäpäivänseisaus on vuoden pisin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se sijoittuu joka vuosi välille 20.–22. kesäkuuta. Silloin Aurinko paistaa keskipäivällä kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä. Aurinko on pohjoisimmillaan vuotuisessa liikkeessään eli Auringon deklinaatio on suurimmillaan.

Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella Aurinko ei laske lainkaan. Kesäpäivänseisauksen jälkeen yö alkaa taas pidentyä.

Eteläisellä pallonpuoliskolla kesäpäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. joulukuuta, jolloin pohjoisella pallonpuoliskolla on talvipäivänseisaus. 21.–22. joulukuuta on eteläisen pallonpuoliskon pisin päivä, eikä aurinko laske lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella.

Oscar-gaala 1929

Oscar-gaala 1929 oli 1. kertaa järjestetty palkintogaala, joka pidettiin 16. toukokuuta 1929 yksityisillä illallisilla Roosevelt Hotelissa, Hollywoodissa. Palkinnot jaettiin elokuville, jotka oli julkaistu 1. elokuuta 1927 ja 1. elokuuta 1928 aikana. Gaala kesti noin 15 minuuttia, ja voittajat oli julkaistu jo kolme kuukautta etukäteen ennen seremoniaa. Gaalan juontajina toimivat Douglas Fairbanks ja William C. de Mille.

Toisin kuin myöhemmissä seremonioissa, näyttelijä tai ohjaaja saattoi saada palkinnon useammasta työstään vuoden aikana. Esimerkiksi näyttelijä Emil Jannings voitti Parhaan miesnäyttelijän Oscar-palkinnon elokuvista Kiusaus ja Viimeinen määräys.

Parhaan naispääosan Oscar-palkinto

Parhaan naispääosan Oscar-palkinto on Yhdysvaltain elokuva-akatemian vuosittain jakama elokuvapalkinto. Se annetaan elokuva-alalla työskenneelle naisnäyttelijälle, joka on tehnyt erinomaisen suorituksen pääroolissa. Ensimmäinen Oscar-gaala järjestettiin vuonna 1929, jolloin palkinnon vastaanotti Janet Gaynor rooleistaan elokuvissa Seitsemännessä taivaassa, Kadun enkeli ja Auringonnousu. Nykyään ehdokkaat päätetään siirtoäänivaalitavalla elokuva-akatemian näyttelijäosaston sisällä; voittajan valitsevat koko akatemian äänestyskelpoiset jäsenet äänienemmistöllä.Palkinto on jaettu yhteensä 75 eri henkilölle. Katharine Hepburn on saanut eniten palkintoja tässä kategoriassa neljällä Oscarilla. Meryl Streep on ollut ehdolla 17 kertaa (voittaen kahdesti). Vuoden 2019 gaalasta alkaen Olivia Colman on kaikkein tuorein voittaja tässä kategoriassa roolistaan elokuvassa The Favourite.

Pohjois-Makedonian vaakuna

Pohjois-Makedonian vaakuna on Pohjois-Makedonian tunnus lipun ohella. Se koostuu seppeleestä, jossa on vehnäntähkä, tupakanlehtiä ja oopiumunikon siemeniä, jotka on sidottu makedonien kansallispuvun tapaan koristellulla nauhalla. Keskellä on vuoristo kuvaten Pirinvuoria, sittemmin Šarvuoria, vesistö kuvaten Vardarjokea, sittemmin myös Ohridjärveä, sekä auringonnousu. Sosialistisen Jugoslavian ajalta peräisin oleva vaakuna on edelleen Makedonian vaakunana, vaikka maa itsenäistyi vuonna 1991. Vaakunan huipulla ollut perinteinen kommunismin symboli, viisisakarainen punainen tähti, poistettiin kuitenkin vuonna 2009.Vuonna 1992 ehdotettiin vanhan vaakunan korvaamista modernisoidulla versiolla vanhimmasta nykyisen Makedonian alueeseen liittyvästä tunnuksesta, 1300-luvun Fojnican vaakunasta, jossa on kultainen leijona punaisella kilvellä. Suosituimman ehdotuksen teki Makedonian nykyisen lipun suunnitellut arkkitehti ja graafinen suunnittelija Miroslav Grčev. Ehdotus kuitenkin hylättiin, sillä monet makedonienemmistöiset puolueet, kuten keskustaoikeistolainen VMRO-DPMNE, käyttävät jo samankaltaista symbolia lipuissaan. Myös Makedonian albaanit hylkäsivät ehdotuksen, koska heistä se edusti vain makedoneja eikä kaikkia makedonialaisia. Lisäksi lähes samanlainen tunnus on Bulgarian vaakunassa.

Ralph Bellamy

Ralph Rexford Bellamy (17. kesäkuuta 1904 Chicago, Illinois – 29. marraskuuta 1991 Santa Monica, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen näyttelijä, jonka ura teatterissa, elokuvissa ja televisiossa ulottui 1920-luvulta 1990-luvulle. Bellamy sai vuoden 1987 Oscar-gaalassa elämäntyöstään kunnia-Oscarin. Puoli vuosisataa aiemmin hän oli ehdolla parhaan miessivuosan Oscar-palkinnon saajaksi vuoden 1937 elokuvasta Rouvani sulhanen. Vuonna 1958 Bellamy sai Tony-palkinnon teatteriroolistaan Franklin D. Rooseveltina, jonka hän toisti näytelmän filmatisoinnissa Auringonnousu Campobellossa (1960). Hän esitti Rooseveltia myös vuoden 1983 televisiosarjassa Sodan tuulet.

Talvipäivänseisaus

Talvipäivänseisaus on vuoden lyhin päivä. Pohjoisella pallonpuoliskolla se on ajankohta, jolloin Aurinko on suoraan Kauriin kääntöpiirin yläpuolella. Silloin Auringon deklinaatio on minimissään ja aurinko on alimmillaan taivaalla etelässä ollessaan. Pohjoisen napapiirin pohjoispuolella aurinko ei silloin nouse lainkaan. Talvipäivänseisaus ajoittuu aikavälille 21.–22. joulukuuta.Eteläisellä pallonpuoliskolla talvipäivänseisaus on vastaavasti 21. tai 22. kesäkuuta eli samaan aikaan kuin pohjoisella pallonpuoliskolla on kesäpäivänseisaus. 21.–22. kesäkuuta on eteläisen pallonpuoliskon vuoden lyhin päivä, eikä Aurinko nouse lainkaan eteläisen napapiirin eteläpuolella. Aurinko on silloin suoraan Kravun kääntöpiirin yläpuolella.

Turkmenistanin sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna

Turkmenistanin sosialistisen neuvostotasavallan vaakuna oli Turkmenistanin sosialistisen neuvostotasavallan tunnus. Sen otti käyttöön Turkmenistanin sosialistisen neuvostotasavallan hallitus 2. maaliskuuta 1937. Vaakunassa on tyypilliset kommunismin symbolit; sirppi ja vasara, punainen tähti ja auringonnousu. Vaakunan keskellä on öljynporaustorni ja öljyputki ja vaakunan sivuilla vehnän tähkät ja puuvillaa. Vaakunan sivuilla lukee neuvostotasavaltojen yhteinen tunnuslause Kaikkien maiden työläiset, liittykää yhteen! (turkmeeniksi Әxли юртлариң пролетарлары, бирлешиң!, Ähli ýurtlaryň proletarlary, birleşiň!) ja (ven. Пролетарии всех стран, соединяйтесь!). Itsenäistyttyään Turkmenistan poisti neuvostoaikaisen vaakunan käytöstä vuonna 1992.

Viimeinen auringonnousu

Viimeinen auringonnousu on Markku Ropposen vuonna 1994 ilmestynyt rikosromaani. Vanha sotaveteraani murhataan asuntoonsa. Teosta epäillään vahtimestari Veikko Ojalaa, joka ei kuitenkaan tunnusta tekoa, mutta tuomitaan silti vankilaan. Hän pakenee etsiäkseen oikean murhaajan. Toinen päähenkilö on rikosetsivä Kalle Jantomaa, joka kollegoineen yrittää saada kiinni Ojalan.

Voshod-ohjelma

Voshod-ohjelma (ven. Восход, suom. auringonnousu) oli Neuvostoliiton miehitetyn avaruuslento-ohjelman jatko Vostok-ohjelman jälkeen. Vostokiin oli kuulunut Juri Gagarinin ensilento ja viisi muuta miehitettyä lentoa. Voshod-ohjelmasta toteutui kaksi miehitettyä lentoa vuosina 1964 ja 1965. Voshod 2 -lentoon sisältyi ensimmäinen avaruuskävely. Voshod-ohjelmaa seurasi Sojuz-ohjelma. Voshod-ohjelman kantorakettina toimi R-7-ohjuksen kehitysversio Voshod 11A57.

Voshod-lennot tapahtuivat hieman aiemmin kuin NASAn Mercury- ja Gemini-lennot, minkä vuoksi Neuvostoliitto teki useita asioita ensimmäisenä maailmassa. Tämän takia lennoilla oli Hruštšovin hallinnolle sisä- ja ulkopoliittista arvoa.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.