Asutus

Asutus tarkoittaa ihmisten pysyvää asumista ja elämistä jollain alueella, tai aluetta, jolla on asutaan pysyvästi. Asutus eli asuttaminen tarkoittaa myös uuden asutuksen perustamista; jonkin ryhmän siirtymistä asumaan uusille alueille. Asutukseen yleensä liittyy asumusten eli asuinrakennusten rakentaminen, niiden ympäristöön kehittyvä asumiseen käytetty tila sekä laajempi asuinalue.

Nykyisin Suomessa asutuksia jaetaan asukas- tai rakennustiheyden perusteella taajamiin ja haja-asutukseen.

Asutushistoria tutkii entisinä aikoina tapahtunutta asutusta ja asuttamista.

Katso myös

Etelä-Pohjanmaan maakunta

Etelä-Pohjanmaa (ruots. Södra Österbotten) on maakunta Länsi-Suomessa. Etelä-Pohjanmaan maakuntakeskus ja selvästi suurin kaupunki ja kunta on Seinäjoki. Useimmat muut kunnat luokitellaan asukastiheyden perusteella maaseutumaisiksi, vaikka osalla niistä onkin kaupunkinimitys. Etelä-Pohjanmaalle on ominaista suhteellisen tiheä asutus myös taajamien ulkopuolella. Pohjanmaasta, Etelä-Pohjanmaasta ja Keski-Pohjanmaasta käytetään yhteisnimitystä Pohjalaismaakunnat.

Etelä-Pohjanmaan kulttuurialueella tarkoitetaan ennen vuoden 1993 maakuntahallintouudistusta ollutta Etelä-Pohjanmaan aluetta eli nykyisen Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykymaakunnan muodostamaa kokonaisuutta. Naapurimaakuntia ovat Pohjanmaa lännessä, Keski-Pohjanmaa koillisessa, Keski-Suomi idässä, Pirkanmaa etelässä ja Satakunta lounaassa.

Suomen historiallisista maakunnista Etelä-Pohjanmaa on valtaosaltaan osa Pohjanmaan historiallista maakuntaa yhdessä Pohjanmaan nykymaakunnan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin nykymaakuntaan kuuluvan Peräpohjolan eli Peräpohjan kanssa.

Etelä-Pohjanmaa on Suomen ainoa nykymaakunta, jossa ei sijaitse yhtään niin sanottua vanhaa kaupunkia.

Haja-asutusalue

Haja-asutusalue on alue, jolla on enintään 200 asukkaan rakennusryhmiä. Rakennusten välinen etäisyys haja-asutusalueella on yleensä pidempi kuin 200 metriä. Toisin sanoen haja-asutusalueeseen kuuluvat taajamien ulkopuoliset alueet.

Suomessa haja-asutusalueiden väkimäärä on kasvussa suurten kaupunkien lähistöllä. Syrjäisemmillä seuduilla ja myös joidenkin keskisuurten kaupunkien lähistöllä haja-asutusalueen väestö kuitenkin vähenee.Suomessa valtio myöntää haja-asutusalueiden vähittäiskauppapalveluille rahallista tukea palvelujen turvaamiseksi ja saavutettavuuden takia.

Hollola

Hollola on Suomen kunta, joka sijaitsee Päijät-Hämeen maakunnassa. Kunnan pinta-ala on 727,46 km², josta 76,30 km² on vesistöjä. Kunnassa asuu 23 433 ihmistä, ja väestötiheys on 35,99 asukasta/km². Hollola on väkiluvultaan Suomen suurin kunta Uudenmaan maakunnan ulkopuolelle lukeutuvista kunnista, joka ei käytä kaupunki-nimitystä; sen edellä ovat Uudellemaalle kuuluvat Nurmijärvi, Kirkkonummi, Tuusula ja Vihti.

Hollolan naapurikuntia ovat pohjoisessa Asikkala, lännessä Hausjärvi ja Hämeenlinna, idässä Lahti sekä etelässä Kärkölä ja Orimattila. Hollola kuuluu Lahden seutukuntaan. Sieltä on Helsinkiin on 111 km, Tampereelle 121 km ja Jyväskylään 182 km.lähde?Hollolan suurin taajama ja kuntakeskus on Salpakangas, joka sijaitsee valtatie 12:n varrella lähellä Lahden länsirajaa. Hollolan kirkonkylä on jäänyt sen rinnalla pieneksi kyläksi. Hämeenkoski liitettiin Hollolaan 1. tammikuuta 2016. Hollolan kunta on tehnyt suurimman osan Lahden kaupungin lisämaa-alueiden luovutuksista. Lahden kauppala perustettiin Hollolan kunnan Lahden kylään, mistä tuli 16. marraskuuta 1905 Lahden kaupunki.lähde?

Hämäläiset

Hämäläiset ovat Hämeen historiallisen maakunnan (Kanta-Häme, Päijät-Häme, Keski-Suomi, läntinen Kymenlaakso, eteläinen Pirkanmaa, Uusimaa) asukkaita.

Hämäläiset ovat vanha suomalainen heimo. Hämäläiset mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1042, jolloin Novgorodin ensimmäisessä kronikassa kerrotaan Novgorodin tekemästä sotaretkestä hämäläisiä eli jäämejä vastaan.

Hämäläiset puhuvat hämäläismurteita, joiden puhuma-alue ulottuu myös Satakunnan historiallisen maakunnan alueelle. Siksi myös satakuntalaiset luetaan usein hämäläiseen heimoon kuuluviksi ja Hämeen onkin sanottu ennen ulottuneen "suolamerestä suolamereen", siis Suomenlahdesta Pohjanlahteen. Hämäläinen asutus ja nautinta-alueet ylsivät esihistoriallisella ajalla etelässä Uudenmaan rannikolle asti. Hämäläiset kärsivät tappion ruotsalaisia vastaan niin sanotun toisen ristiretken seurauksena arviolta vuosina 1249-1250. Ristiretken vanavedessä tehdyn ruotsalaisten Uudenmaan kolonisaation myötä hämäläisten asutus alueella pieneni.

Isojako

Isojako (yksjako) on Ruotsissa, johon myös Suomi tuolloin kuului, 1700-luvun puolivälin jälkeen käynnistetty maanjakotoimitus, jolla korvattiin vanha sarkajako.

Isojaon tehtävänä oli poistaa sarkajaon aiheuttamiksi koetut seikat, kuten vainiopakko, ja yhdistää talojen sarkajaon mukaiset kapeat hajallaan sijaitsevat peltosarat harvemmiksi ja isommiksi lohkoiksi.

Juurusoja

Juurusoja on Oulun 34. kaupunginosa. Se sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä kaupungin keskustasta itään. Oulujoen eteläpuolella Maikkulan suuralueella sijaitseva kaupunginosa rajoittuu pohjoisessa Oulu–Kontiomäki-rautatiehen ja Madekoskeen, idässä Hangaskankaaseen, etelässä Kempeleen kunnanrajaan ja Juurussuon kylään sekä lännessä Kaakkurin suuralueeseen. Asukkaita Juurusojalla on 162.

Juurusoja on metsä- ja peltomaisemissa sijaitseva laaja kaupunginosa, jossa asutus on harvaa. Pääasiassa asutus on edelleen maatalouselinkeinon myötä syntynyttä, joskin uudempaa omakotitalorakentamista alueelle syntyy verkkaiseen tahtiin. Alueen kehitystä haittaavat peruspalveluiden etäisyys sekä huonot liikenneyhteydet, joita aiotaan parantaa.

Lempilä

Lempilä on kylä Halikossa. Kylä sijaitsee pienen mäen päällä Kemiöön vievän Kokkilantien varrella. Syvä Purilanjoenlaakso kulkee kylän länsilaidalla.

Lempilä sijaitsee Halikon vanhimmilla asuinalueilla ja se on perustettu jo varhaiskeskiajalla. Kylän muodostivat kaksi kantatilaa Ylitalo ja Alastalo, jotka ovat olleet kumpikin rälssitiloja. Tiloilla on ollut lukuisia torppia, jotka on lohkottu omiksi tiloikseen 1900-luvun alussa. Vuosisadan puolessa välissä kantatiloista lohkottiin edelleen pieni joukko pientiloja ja alueelle rakennettiin omakotitaloja. Kylän asutus sijaitsee hajanaisesti teiden varsilla metsien reunassa.

Lokkila

Lokkila on kylä Länsi-Halikossa Hajalan lähipiirissä. Lokkilan kyläalue on neljässä erillessä osassa, mutta pääalue sijaitsee Hajalantien varrella Ruskan ja Hyyperän välissä. Toinen isompi alue sijaitsee pohjoisempana Paimion vastaisella rajalla.

Lokkilan pääalue on tasaista peltomaisemaa, jota halkoo pieni syväuomainen Lokkilanjoki. Pääalueen asutus sijaitsee Hajalantien varrella. Pohjoinen alue on pääasiassa metsää, jonka asutus on kasvanut yhteen Hajalan tajaamaan.

Lokkila on myöhäiskeskiajan uudisasutuskylä. 1560-luvulla kylässä oli 3 tilaa, mutta myöhemmin niistä on jäljelle jäänyt vain Ylöstalo ja Alastalo. Kylässä on ollut useita torppia, joista ensimmäiset itsenäistyivät jo 1800-luvun lopulla. Kylän rakennuskanta pääalueen pohjoisosassa tiheni 1900-luvun alussa, ja sinne muodostui mm. kaupparakennuksia, jotka on myöhemmin muutettu asuinrakennuksiksi. Kylän alueilla on useita lampia, joiden rannoille on rakennettu kesämökkejä.

Minolainen kulttuuri

Minolainen kulttuuri (kreetalainen kulttuuri) oli Kreetalla ja eräillä lähisaarilla Egeanmeren alueella Kreikassa pronssikaudella noin vuosina 3100–1100 eaa. vallinnut esihelleeninen eli kreikkalaisten tuloa edeltänyt kulttuuri. Se oli osa samaan aikaan eri puolilla Egeanmeren aluetta vaikuttaneita Egeanmeren kulttuureita, joihin luetaan myös Kykladien saarilla vallinnut kykladinen kulttuuri sekä Manner-Kreikan helladinen kulttuuri.Minolaisten alkuperää ja minolaista kieltä ei tunneta. Kulttuuriin liittyi suuria kaupunkeja, joiden keskustassa oli palatsialueita. Kulttuurin keskus oli pohjoisen Kreetan Knossos, joka tunnetaan suuresta palatsistaan. Minolaiset kävivät kauppaa koko itäisen Välimeren alueella, ja kulttuuri sai vaikutteita Lähi-idästä ja Egyptistä. Kirjoitustaito kehittyi noin 2000 eaa. Minolaiset käyttivät useita erilaisia kirjoitusjärjestelmiä, joista tunnetuin on lineaari-A-kirjoitus.Minolainen aika on jaettu kausiin palatsien rakennusvaiheiden eli niin kutsuttujen palatsikausien mukaan. Esipalatsikausi eli palatseja edeltänyt kausi kesti noin vuoteen 1950 eaa., jolloin suuret palatsikeskukset Knossos, Faistos, Mália ja Káto Zákros rakennettiin. Palatsit tuhoutuivat maanjäristyksessä noin vuonna 1750–1700 eaa. Tämän jälkeen alkaneella toisella tai uudella palatsikaudella palatsit rakennettiin uudelleen entistä suurempina. Aika oli minolaisen kulttuurin kukoistuskautta. Kulttuuri romahti noin vuonna 1450 eaa. mahdollisesti siksi, että maanjäristykset ensin heikensivät sitä, ja koska Manner-Kreikan myöhäishelladinen mykeneläinen kulttuuri voimistui ja mykeneläiset lopulta valtasivat saaren. Romahduksen jälkeisen jälkipalatsikauden aikana mykeneläiset pitivät valtaa Knossoksessa, ja minolainen ja mykeneläinen kulttuuri sulautuivat pitkälti yhteen. Knossos säilyi mykeneläisenä keskuksena noin vuoteen 1200 eaa. saakka.

Palatsiarkkitehtuurin lisäksi kulttuuri tunnetaan muun muassa labrys-kaksoiskirveistään, härkäaiheistaan, korkeatasoisesta keramiikastaan sekä seinämaalauksistaan, kuten Knossoksen freskoista. Kulttuuria ei ole pidetty sotaisena, mutta se lienee ulottanut jollain tavoin vaikutustaan Manner-Kreikkaan. Kulttuurin löysi Sir Arthur Evans kaivettuaan esiin Knossoksen palatsin vuonna 1899. Hän nimesi kultturin Kreikan muinaistaruissa esiintyvän ensimmäisen Kreetan kuninkaan Minoksen mukaan.

Moptin alue

Moptin alue (ransk. Région de Mopti) on hallintoalue Malin keskiosassa. Sen pinta-ala on 79 017 neliökilometriä. Alueella on 2 036 200 asukasta (vuonna 2009, väestönlaskenta).

Nimismies

Nimismies eli vallesmanni oli historiallinen luottamustoimi. Nimismies oli talonpoika, joka oli valittu pitäjän luottamusmieheksi. Myöhemmin nimismiehiksi kutsuttiin poliisitoimesta maaseudulla vastanneita virkamiehiä.

Sipoo

Sipoo (ruots. Sibbo) on Suomen kunta, joka sijaitsee Helsingin seudulla, Uudenmaan maakunnassa. Sipoon naapurikuntia ovat lännessä Helsinki, Vantaa, Kerava, Tuusula

ja Järvenpää, idässä Porvoo ja Pornainen sekä pohjoisessa Mäntsälä. Kunnassa on 20 924 asukasta ja sen pinta-ala on 698,60 km², josta 339,62 km² on maata ja loput 3,02 km² sisävesialueita. Sipoo on osa Helsingin metropolialuetta Kunta on kaksikielinen. Asukkaista 63 prosenttia ilmoittaa äidinkielekseen suomen ja 33 prosenttia ruotsin.

Vuoden 2009 alussa Sipoosta siirrettiin noin 30 neliökilometrin laajuinen alue Helsinkiin. Siirrettyyn alueeseen kuuluvat muun muassa Östersundom, Karhusaari ja Landbo.

Sipoon rannikolla on suosittuja kesäasutussaaria, joista suurimpia ovat Löparö, Norrkullalandet, Simsalö ja Kaunissaari (ruots. Fagerö). Asutus keskittyy kunnan pientaajamiin (Box, Martinkylä, Söderkulla, Talma ja Västerskog) sekä Nikkilään. Sipoon asukasmäärä on kasvanut 1980–90-luvuilla pääkaupunkiseudun muuttoliikkeen vuoksi. Asukkaiden työssäkäynti suuntautuu kuitenkin pääasiassa Helsinkiin.

Sipoo liittyi HSL-alueeseen 1. tammikuuta 2012, joten Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Kauniaisissa, Keravalla ja Kirkkonummella käytössä oleva matkakortti kelpaa myös Sipoon linja-autoliikenteessä. Siirtymäkauden liikennöintisopimukset kuitenkin jatkuvat vielä monta vuotta; viimeinen sopimus päättyy vasta vuoden 2019 lopussa.Helsingin metrolle suunnitellun itäisen jatkeen Mellunmäestä olisi tarkoitus alustavasti ulottua Sipoon Majvikiin ja siitä mahdollisesti vielä Sipoonlinnaan asti.

Suppala

Suppala on kylä Etelä-Halikossa Kokkilantien varrella. Kylä on tunnettu sen eteläosissa sijaitsevasta pirunpellosta ja Suppalan hiidenkirnusta.

Koko kylän asutus on keskittynyt Kokkilantien varteen Koppurimäen itäreunalle. Suppalan eteläosiin kuuluu 81 metriä korkea metsäinen Pirunvuori, jolta löytyy useita jääkauden merkkejä. Mäkien väliin jäänyt alue on niitty- ja viljelysmaata. Niittyalueelta saa kaksi pientä puroa alkunsa, joista toinen laskee Purilanjokeen ja toinen Valttilan läpi Halikonlahteen.

Suppala on halikkolainen varhaiskeskiaikainen kylä, josta ensimmäiset maininnat ovat 1400-luvun alusta, missä mainitaan rälssimies Klemet Suppala. Uuden ajan alussa Suppala kuului kirkolle, jolta se siirtyi Vuorentaan kartanon omistukseen. Kylässä ei koskaan ollut torppia, ja ensimmäiset lohkotilat tulivat vasta 1920- ja 1930-luvuilla. Siirtoväelle kylästä lohkottiin muutama tila. Suppalan asutus kuitenkin alkoi kasvaa vasta 1900-luvun loppupuolella.

Taajama

Taajama (ruots. tätort, tansk. byområde, norj. tettsted) on Suomessa, Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa käytössä oleva käsite, jonka avulla voidaan tilastoida väestökeskittymiä hallinnollisista rajoista riippumatta. Taajamaksi määritellään asutuskeskittymä, jossa asuu vähintään 200 asukasta ja asuinrakennusten etäisyys on enintään 200 metriä. Taajaman vastakohta on haja-asutusalue.

Koska taajamat eivät riipu hallinnollisista rajoista, niitä voi olla niin kaupungeissa kuin maaseutualueillakin. Useimmat taajamat kuuluvat vain yhteen kuntaan, mutta varsinkin suurten kaupunkien tapauksessa taajama voi jatkua useammankin naapurikunnan puolelle. Taajamaväestön osuus kunnan asukkaista eli taajama-aste vaihtelee huomattavasti. Joissakin kunnissa ei välttämättä ole lainkaan taajamia, joissakin esimerkiksi kirkonkylä on ainoa taajama tai sitten taajamia voi olla useita. Vain harvoissa kunnissa kaikki tai lähes kaikki kunnan asukkaat asuvat taajamissa.

Taajamat syntyvät ja kehittyvät kaupungistumisen tuloksena. Taajamatilastojen avulla voidaan tutkia väestön alueellista jakautumista paremmin kuin pelkkiä hallinnollisia alueita koskevien tilastojen perusteella. Taajamakäsite mahdollistaa esimerkiksi kaupunkirakenteen kehityksen tutkimisen. Taajamille on ominaista tiheä asutus, mutta väentiheydessä on suuria eroja pienten maaseututaajamien ja tiheään asuttujen kaupunkitaajamien välillä.

Taajaman määritelmää sovelletaan vain Pohjoismaissa, mutta monissa muissakin maissa on vaihtelevansisältöisiä määritelmiä sille, millainen asutus määritellään kaupunkimaiseksi, esimerkiksi Ranskan "unite urbaine". Taajama-alueiden määrittelemisessä käytetään usein apuna satelliitti- tai ilmavalokuvia.

Tilastollisen taajamakäsitteen lisäksi tieliikennelaissa on määräyksiä, jotka koskevat taajamamerkeillä rajattuja alueita.

Taajaväkinen yhdyskunta

Taajaväkinen yhdyskunta on hallintohistoriallinen käsite, jolla tarkoitetaan eräitä Suomen ja Ruotsin maalaiskunnissa sijainneita asutuskeskuksia, joille valtiovalta oli määrännyt tiettyjä velvoitteita. Velvoitteet eivät olleet voimassa koko kunnan alueella.

Torppari

Torppari oli Suomessa ja Ruotsissa vuokraviljelijä, joka oli vuokrannut viljeltäväkseen osan suuremmasta maatilasta. Vuokraamalla vain osan tilasta torpparit erosivat sekä lampuodeista, joilla oli koko maatila vuokralla, että mäkitupalaisista, joilla oli vuokralla vain lähinnä asuntotonttinsa.

Vartiosaari

Vartiosaari (ruots. Vårdö, Vådö) on saari ja kaupunginosa numero 48 kaakkoisessa Helsingissä. Vartiosaari on toisaalta myös osa-alue Laajasalon peruspiirissä.

Vienanmeri

Vienanmeri (ven. Бе́лое мо́ре, Beloje more, ’Valkoinen meri’, nenetsiksi Сэрако ям’) on Pohjoisen jäämeren lahti Venäjän luoteisosassa. Se rajoittuu lännessä Karjalan tasavaltaan, etelän ja idän puolella Arkangelin alueeseen ja pohjoisessa Kuolan niemimaahan (Murmanskin alue) ja Barentsinmereen.

Volga

Volga (ven. Волга, mariksi Юл, Jul, tat. Идел, İdel, tšuvassiksi Атăл, Atăl, mordvaksi Рав, Rav, saks. Wolga) on Euroopan pisin ja runsasvetisin joki. Se on Volgan vesistöalueen pääuoma, jonka valuma-alueen pinta-ala on 1,35 miljoonaa neliökilometriä. Volgan pituus on 3 685 kilometriä ja se on yksi Venäjän merkittävimmistä kuljetusreiteistä. Volga ja sen valuma-alue sijaitsevat kokonaisuudessaan Venäjällä.

Välikylä (Oulu)

Välikylä on kaupunginosa Oulussa, Jäälin suuralueella entisen Kiimingin kunnan alueella. Kylä sijaitsee valtatien 20 varrella, ja se rajoittuu Korvenkylän kaupunginosaan sekä Jäälin taajamaan. Jäälinjärvestä Kalimeenojaan laskeva Jäälinoja virtaa kylän lävitse. Kiimingin Yrityspuisto sijaitsee Välikylässä.

Kylän rakennuskanta on pääasiassa omakoti- sekä maataloja. Lisäksi kylässä on pienimuotoista yritystoimintaa. Asutus on keskittynyt enimmäkseen Jäälinojan ja valtatien väliselle alueelle. Yrityspuiston alue sekä ajoharjoittelurata sijaitsevat valtatien länsipuolella.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.