Aleppon koodeksi

Aleppon koodeksi on 900-luvun alkupuolella kirjoitettu käsikirjoitus heprealaisesta Raamatusta.

Aleppon koodeksi on yksi vanhimmista nykypäiviin säilyneistä hepreankielisistä Raamatun käsikirjoituksista. Sitä pidetään tärkeimpänä kopiona alkuperäisestä masoreettisesta tekstistä. Nykypäiviin on säilynyt vajaat kaksi kolmasosaa sivuista ja ne kuuluvat Israelin kansallismuseon kokoelmiin.[1]

Aleppon koodeksia vanhempia, koko Heprealaisen Raamatun sisältäviä käsikirjoituksia ei ole säilynyt. Muista saman aikakauden käsikirjoituksista Leningradin koodeksi on hieman Aleppon koodeksia uudempi ja Kairon koodeksi puolestaan hieman vanhempi. Kairon koodeksi kuitenkin sisältää vain profeettojen kirjat, joten Aleppon koodeksi on vanhin tunnettu hepreankielinen käsikirjoitus, joka on joskus sisältänyt kaikki heprealaisen raamatun kirjat.[1]

Aleppo Codex (Deut)
Sivu Aleppon koodeksista
Aleppo Codex Joshua 1 1
Tekstin yksityiskohtia Aleppon koodeksista (Joosuan kirja 1:1)

Historia

Koodeksi kirjoitettiin noin vuonna 930 Tiberiasin kaupungissa Israelissa. Konsonanttimerkit on kirjoittanut kirjuri Shlomo ben Buya'a. Masoreettiset vokaalimerkinnät ja kommentaarit on tehty ben Asherin koulukunnan mukaisesti, ja koodeksin merkintöjen mukaan Aaron ben Asher olisi tehnyt nämä merkinnät jopa henkilökohtaisesti. Koodeksin arvoa nostaa se, että Shlomo ben Buya’a oli tunnetusta suvusta, joka oli erikoistunut konsonanttimerkkisen raamatuntekstin kopioimiseen.[2] Aaron ben Asherin masoreettisia merkintöjä ja kommentteja puolestaan pidetään usein ben Asherin masoreettisuvun parhaina.[3] Aaron ben Asherin henkilökohtainen osallistuminen ainakin koko koodeksin kirjoittamiseen on kuitenkin joissakin tutkimuksissa kyseenalaistettu.[4]

Kirjoittamisen jälkeen koodeksi ilmeisesti siirtyi ensin Jerusalemiin ja sieltä myöhemmin Kairon juutalaisyhteisölle hieman ennen 1100-lukua.[1] 1400-luvulla koodeksi siirtyi Aleppoon, jossa sitä säilytettiin seuraavat 500 vuotta Aleppon synagogan luolassa kahdella eri avaimella lukitussa metallikirstussa. Vain harvoilla henkilöillä oli mahdollisuus päästä lukemaan koodeksia ja vielä harvemmilla oli mahdollisuus kopioida sitä. Koodeksi oli kuitenkin tärkeä kaupungin juutalaisille, jotka kerääntyivät rukoilemaan kirstun äärelle eritysesti jom kippur juhlapäivänä [5]

Koodeksia säilytettiin Syyriassa, Aleppon juutalaisessa synagogassa aina joulukuuhun 1947 asti, kunnes synagoga paloi Israelin valtion perustamiseen liittyvissä mellakoinnissa. Koodeksin uskottiin tuhoutuneen mellakoinnin yhteydessä, mutta suuri osa siitä löytyi kymmenkunta vuotta myöhemmin sitä suojelleiden yksityishenkilöiden luota. Yksittäisiä sivuja on tullut esiin myös vuosina 1982 ja 2007.[1]

Lähteet

  1. a b c d Fant, Ckyde E. & Reddish, Mitchell G.: Lost Treasures of the Bible: Understanding the Bible Through Archaeological Artifacts in World Museums, s. 412-415. Wm. B. Eerdmans Publishing, 2008. ISBN 9780802828811. (englanniksi)
  2. Holden, Joseph: The Popular Handbook of Archaeology and the Bible, s. 18-19. Harvest House Publishers, 2013. ISBN 9780736944854. (englanniksi)
  3. Kelley, Page & Mynatt, Daniel & Crawford, Timothy: The Masorah of Biblia Hebraica Stuttgartensia: Introduction and Annotated Glossary, s. 18-19. Wm. B. Eerdmans, 1998. ISBN 9780802843630. Google books. (englanniksi)
  4. Waldman, Nahum M.: The Recent Study of Hebrew: A Survey of the Literature with Selected Bibliography, s. 139-141. Eisenbrauns, 1989. ISBN 9780878209088. (englanniksi)
  5. Attias, Jean-Christophe: The Jews and the Bible, s. 28-30. Stanford University Press, 2014. ISBN 9780804793216. (englanniksi)
Leningradin koodeksi

Leningradin koodeksi (Codex Leningradensis, Codex L), josta joskus käytetään myös nimeä Pietarin koodeksi (Codex Petropolitanus) on vuosien 1008-1010 aikana kopioitu käsikirjoitus heprealaisesta raamatusta. Käsikirjoitusta säilytetään Venäjän kansalliskirjastossa, joka suosii nimitystä Leningradin koodeksi. Kirjastossa käsikirjoitus on indeksoitu kokoelmiin sen edellisen omistajansa mukaan nimellä Firkovitsh B19 A.Leningradin koodeksi on vanhin tunnettu kokonaisen heprealaisen raamatun sisältävä hepreankielinen käsikirjoitus. Aleppon koodeksi on lähes sata vuotta vanhempi, mutta se ei ole säilynyt kokonaisena. Leningradin koodeksia on käytetty pohjana nykyiselle viralliselle juutalaiselle raamatuntekstille ja myös lähes kaikki uudet englanninkieliset Vanhan Testamentin käännökset pohjautuvat tähän käsikirjoitukseen.

Raamatun käsikirjoitukset

Raamatun käsikirjoitukset ovat käsin kirjoitettuja kopioita Raamatun tai sen osien varhaisimmista säilyneistä teksteistä. Saman Raamatun kirjan eri käsikirjoituksissa on tyypillisesti eroavaisuuksia, jotka johtuvat joko tahattomista kopiontivirheistä tai kirjurien tekemästä tahallisesta toimitustyöstä. Käsikirjoituksia tutkitaan tieteellisesti muun muassa kodikologiassa ja eksegetiikan tekstikritiikissä.Vanhan ja Uuden testamentin varhaisimmat käsikirjoitukset on kirjoitettu papyrukselle sekä pergamentteihin. Papyrus ja pergamentti eivät säily hyvin ja yhtään alkuperäistä Raamatun käsikirjoitusta ei olekaan säilynyt. Varhaisimmat Vanhan testamentin käsikirjoitukset ovat löytyneet Kuolleenmeren kääröjen (200 eaa. – 100 jaa.) joukosta ja ne ovat säilyneet huonossa kunnossa käsikirjoituspalasina. Uuden testamentin varhaisimmat käsikirjoitukset ovat 100-luvulta jaa. peräisin olevia papyruskatkelmia. Suurin osa Raamatun käsikirjoituksista on peräisin keskiajalta.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.