2. heinäkuuta

2. heinäkuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 183. päivä (184. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 182 päivää.

2. heinäkuuta on muun kuin karkausvuoden keskimmäinen päivä, koska tätä päivää ennen ja tämän päivän jälkeen on 182 päivää. Sitä vietetään samana viikonpäivänä kuin uudenvuodenpäivää (paitsi karkausvuosina).

Nimipäivät

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

Nuvola apps date.svg Lyhyt tiivistelmä päivästä 2. heinäkuuta:

muokkaa

Katso myös: kalenteri ~ 1. heinäkuuta, 3. heinäkuuta

2003

2003 (MMIII) oli normaalivuosi (ei karkausvuosi), joka alkoi keskiviikosta.

Yhdistyneet kansakunnat nimesi vuoden 2003 kansainväliseksi makean veden vuodeksi.

Abandon

Abandon on Deep Purplen 16. studioalbumi. Levy on sikäli Deep Purplen studioalbumiksi harvinainen, että se sisältää uuden version aiemmasta Deep Purplen kappaleesta; ”Bludsucker” julkaistiin alun perin Deep Purple in Rock -albumilla nimellä ”Bloodsucker”.

Albumi jäi kosketinsoittaja Jon Lordin viimeiseksi albumiksi, ennen kuin hän jätti yhtyeen. Lord oli ollut yhtyeessä mukana alusta saakka.

Britannian singlelista

Britannian singlelistan (engl. UK Singles Chart) kokoaa Official Charts Company brittiläisen musiikkiteollisuuden puolesta. Listaviikko alkaa sunnuntaina ja päättyy lauantaina. Lista kootaan sunnuntaina iltapäivällä. Useimmat singlet julkaistaan Britanniassa maanantaina.

Britannian singlelistalla on 200 singleä, ja mukaan lasketaan sekä levymyynti että lataukset. Top 75:tä pidetään virallisena listana, mutta Top 40 on ollut enemmän yleisen mielenkiinnon kohteena. Listalle antaa myyntitiedot noin 6 500 brittiläistä jälleenmyyjää. Sille ei lasketa radiosoittoja. UK Charts Companyn virallisten tietojen mukaan listan kärjessä on ollut yhteensä 1 034 singleä 2. heinäkuuta 2006 mennessä. Tarkkaa lukua ei voi sanoa varmasti, sillä 1950-, 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla oli useita kilpailevia listoja. Yleisesti kuitenkin käytetään Guinness Book of British Hit Singles -kirjan suosimaa listaa, jonka myös UK Charts Company otti käyttöön.

Eduskuntavaalit 1908

Suomen toiset eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1908 sen jälkeen, kun keisari Nikolai II oli 6. huhtikuuta hajottanut edus­kunnan ennen­aikaisesti. Aiheena hajottamiseen oli edus­kunnan senaatille antama epäluottamuslause Venäjän duuman tehtyä Suomen oloja koskevan väli­kysymyksen.Valituista vaalikauden 1908 II kansanedustajista ensikertalaisia olivat muun muassa SDP:n Matti Airola, Evert Eloranta, Hilda Herrala, Anton Huotari, Aura Kiiskinen, Vilho Korhonen, Otto Wille Kuusinen, Yrjö Mäkelin ja Santeri Saarikivi, Maalaisliiton Ivar Lantto, Suomalaisen puolueen Taave Junnila, Nuorsuomalaisten Theodor Homén, Tekla Hultin, Juho Kaskinen, Otto Stenroth, Kaarlo Juho Ståhlberg ja August Tanttu, RKP:n John Hedberg, Vera Hjelt ja Hedvig Sohlberg, sekä KTL:n Matti Helenius-Seppälä ja Antti Kaarne. Ehdolla eivät olleet enää muun muassa SDP:n Emil Perttilä, Jenny Upari ja N. R. af Ursin eikä Maalaisliiton Juhani Leppälä.

Eduskuntavaalit 1927

Suomen 12. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1927.

Yleistunnelmaltaan eduskuntavaalit olivat melko laimeat ja värittömät. Kokoomus oli ennen vaaleja puuhannut kolmen porvaripuolueen yhteistoimintaa, mutta tuloksetta. Myöskään Akateeminen Karjala-Seura ja muut aitosuomalaiset eivät onnistuneet pyrkimyksessään tehdä kielikysymyksestä vaalien pääteema. Suurin muutos entisen eduskunnan kokoonpanoon oli Maalaisliiton kahdeksan paikan voitto; näistä seitsemän se vei Edistyspuolueelta.Seitsemän paikan menetyksellään Edistyspuolue koki toisen jyrkän romahduksensa, josta se ei enää koskaan toipunut. Siitä lähtien puolue ja sen seuraajat kituivat vuosikymmenien ajan pienenä, keskimäärin kymmenen kansanedustajan puolueena, kunnes Liberaalinen Kansanpuolue tuli tiensä päähän vuoden 1995 eduskuntavaaleissa.

Eduskuntavaalit 1929

Suomen 13. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1929. Presidentti Lauri Kristian Relander oli antanut määräyksen eduskunnan hajottamisesta ja uusien vaalien järjestämisestä. Aiheena ennen­aikaisiin vaaleihin oli, että edus­kunta oli hylännyt valtion virkamiesten ja toimen­haltijoiden palkkojen korotusta koskeneen laki­esityksen. Yleismaailmallisen laman keskellä varsinkaan Maalaisliitto ja sosialidemokraatit eivät halunneet kuunnella virkamiesten valituksia, vaan kaatoivat Mantereen hallituksen esityksen asiasta.Vaalikamppailun keskittyminen virkamiesten palkkojen ympärille ei saanut suuria kansanjoukkoja liikkeelle, vaan äänestysaktiivisuus laski edellisten vaalien jo alhaisesta äänestysprosentista kaksi prosenttiyksikön kymmenystä ja jäi heikoimmaksi itsenäisen Suomen historiassa. Vaalien tulos oli kuitenkin sikäli mullistava, että se järkytti oikeistoa ja välillisesti laukaisi sen piirissä virinneitä ulkoparlamentaarisia pyrkimyksiä.Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun joku muu kuin SDP oli eduskunnan suurin puolue. Maalaisliitto sai toisen peräkkäisen suurvoittonsa ja nousi ensimmäistä kertaa eduskunnan suurimmaksi ryhmäksi. Lisäpaikkansa se sai lähinnä aiemmin Kokoomusta ja Edistyspuoluetta äänestäneiden maanviljelijöiden tuella. Maalaisliiton voiton taustalla nähtiin suuressa määrin maaseudulla vanhastaan vallinnut herraviha. Sosialidemokraatteja suuremman ääniosuuden saavutti kuitenkin vasta Maalaisliiton seuraaja Suomen Keskusta vuoden 1991 vaaleissa.Vaalien perusteella muodostettiin Kallion III hallitus, jota seurasi Svinhufvudin II hallitus.

Eduskuntavaalit 1939

Suomen 17. eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. heinäkuuta 1939. Tällöin valittu eduskunta toimi poikkeuksellisesti lähes kuusi vuotta, sillä jatkosodan takia eduskuntavaaleja ei voitu järjestää, vaan eduskunnan toimikautta pidennettiin kahdesti poikkeuslailla. Vuonna 1939 valittua eduskuntaa onkin sittemmin kutsuttu "pitkäksi parlamentiksi". Seuraavat eduskuntavaalit pidettiin vasta maaliskuussa 1945.

Hans Bethe

Hans Albrecht Bethe (2. heinäkuuta 1906 Strassburg, Saksa – 6. maaliskuuta 2005 Ithaca, Yhdysvallat) oli saksalais-amerikkalainen fyysikko. Hänelle myönnettiin Nobelin fysiikanpalkinto vuonna 1967 hänen ydinreaktioiden teoriaan ja erityisesti tähtien energiantuotantoon liittyneistä töistään. Toisen maailmansodan aikana Bethe johti Los Alamosissa sijainneen atomipommiprojektin teoreettista osastoa. Hänen ryhmänsä selvitti uraani-235:n kriittisen massan.

Bethe todisti myös ensimmäisen atomipommin räjäytystä vuonna 1945. Hän sanoi, että häntä eivät kiinnostaneet pommin vaikutukset maailmaan. ”En ole filosofi”, hän selitti. Bethe vaikutti merkittävästi myös vetypommin kehitykseen. Myöhemmin Bethe kampanjoi Albert Einsteinin kanssa ydinkokeita ja kilpavarustelua vastaan.

Hans Bethen mukaan on nimetty muun muassa Bethen yhtälö, jonka hän esitti 1933. Yhtälö kuvaa varattujen hiukkasten, kuten protonien ja alfahiukkasten, liike-energian vähenemisestä väliaineessa.

Kalevan kisat 1977

Kalevan kisat järjestettiin vuonna 1977 Tampereella 29.–31. heinäkuuta. Kisapaikkana oli Ratinan stadion. Kalevan maljan voitti Helsingin Kisa-Veikot. Kymmenottelu ja viisiottelu järjestettiin Hyvinkäällä 1.–2. heinäkuuta. Viisiottelussa tuli 200 metrin juoksun tilalle 800 metrin juoksu (lajit 100 m aitajuoksu, kuulantyöntö, korkeushyppy, pituushyppy, 800 m juoksu).

Koripallon Euroopan-mestaruuskilpailut 1995

Vuoden 1995 koripallon EM-kisat järjestettiin Ateenassa 21. kesäkuuta–2. heinäkuuta. Kisoissa oli mukana 14 joukkuetta. Hallitsevana mestarina turnaukseen lähti Saksa.

Moldovan jalkapallomaajoukkue

Moldovan jalkapallomaajoukkue on Moldovan jalkapalloliiton alaisuudessa oleva Moldovan maajoukkue. Neuvostoliiton hajottua joukkue pelasi ensimmäisen pelinsä Georgiaa vastaan 2. heinäkuuta 1991.

Portugalin jalkapallomaajoukkue

Portugalin jalkapallomaajoukkue (port. Selecção Nacional de Futebol de Portugal) edustaa Portugalia kansainvälisissä miesten jalkapallon maajoukkuekilpailuissa. Joukkue toimii Portugalin jalkapalloliiton alaisuudessa.

Joukkueen suurin saavutus on ensimmäinen sija vuoden 2016 EM-kilpailuista. Maailmanmestaruuskilpailuissa sen paras sijoitus on kolmas vuodelta 1966.

Richard Axel

Richard Axel (s. 2. heinäkuuta 1946, New York, Yhdysvallat) on yhdysvaltalainen hermotutkija. Hän sai lääketieteen Nobel-palkinnon vuonna 2004 yhdessä Linda B. Buckin kanssa. He saivat sen uraauurtavista hajuaistia koskevista tutkimuksistaan.

Tšekkoslovakia

Tšekkoslovakia (tšekiksi ja aiemmin myös slovakiksi Československo; vuodesta 1990 slovakinkielinen kirjoitusasu on ollut Česko-Slovensko) oli valtio Keski-Euroopassa. Valtio perustettiin vuonna 1918 ensimmäisen maailmansodan jälkiselvittelyissä, jolloin se itsenäistyi hajoavasta Itävalta-Unkarista. Sotien välisenä aikana Tšekkoslovakia oli Euroopan vauraimpia ja demokraattisimpia maita. Natsi-Saksa hajotti maan 1938–1939 ja piti sille kuuluneita alueita vallassaan toisen maailmansodan aikana. Sodan lopussa Tšekkoslovakia muodostettiin uudestaan. Kommunistit kaappasivat vallan 1948 ja liittivät maan sosialistiseen leiriin. Kommunistivalta sortui vuonna 1989 ja vuodenvaihteessa 1992–1993 Tšekkoslovakia jakautui rauhanomaisesti Tšekin ja Slovakian valtioiksi.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.