1771

Vuosisadat 1500-luku · 1600-luku · 1700-luku · 1800-luku · 1900-luku
Vuosikymmenet
1690-luku · 1700-luku · 1710-luku · 1720-luku · 1730-luku · 1740-luku
1750-luku · 1760-luku · 1770-luku · 1780-luku · 1790-luku · 1800-luku
Vuodet 1690 · 1691 · 1692 · 1693 · 1694 · 1695 · 1696 · 1697 · 1698 · 1699
1700 · 1701 · 1702 · 1703 · 1704 · 1705 · 1706 · 1707 · 1708 · 1709
1710 · 1711 · 1712 · 1713 · 1714 · 1715 · 1716 · 1717 · 1718 · 1719
1720 · 1721 · 1722 · 1723 · 1724 · 1725 · 1726 · 1727 · 1728 · 1729
1730 · 1731 · 1732 · 1733 · 1734 · 1735 · 1736 · 1737 · 1738 · 1739
1740 · 1741 · 1742 · 1743 · 1744 · 1745 · 1746 · 1747 · 1748 · 1749
1750 · 1751 · 1752 · 1753 · 1754 · 1755 · 1756 · 1757 · 1758 · 1759
1760 · 1761 · 1762 · 1763 · 1764 · 1765 · 1766 · 1767 · 1768 · 1769
1770 · 1771 · 1772 · 1773 · 1774 · 1775 · 1776 · 1777 · 1778 · 1779
1780 · 1781 · 1782 · 1783 · 1784 · 1785 · 1786 · 1787 · 1788 · 1789
1790 · 1791 · 1792 · 1793 · 1794 · 1795 · 1796 · 1797 · 1798 · 1799
1800 · 1801 · 1802 · 1803 · 1804 · 1805 · 1806 · 1807 · 1808 · 1809

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

12. helmikuuta

12. helmikuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 43. päivä. Vuodesta on jäljellä 322 päivää (karkausvuonna 323).

14. toukokuuta

14. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 134. päivä (135. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 231 päivää.

15. elokuuta

15. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 227. päivä (228. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 138 päivää.

1700-luku

1700-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 1700–1799. Se oli Euroopassa valistuneen itsevaltiuden aikaa. Poliittiset muutokset alkoivat johtaa kansallisvaltioiden syntyyn. Ranskan itsevaltius johti talonpoikaiskapinoihin, jotka ravistelivat säätyihin perustuvaa feodaalijärjestystä. Valistus uhkasi kirkon valtaa.

Itävallan, Venäjän ja Preussin nousu siirsi valtaa Ranskalta, Englannilta ja Espanjalta itään. Eurooppalaisia siirtokuntia perustettiin ympäri maailmaa, ja britit saivat hallintaansa koko sisällissotaan ajautuneen Intian.

26. joulukuuta

26. joulukuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 360. päivä (361. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä viisi päivää.

26. joulukuuta on toinen joulupäivä eli tapaninpäivä. Sitä vietetään ensimmäisen marttyyrin Stefanoksen muistoksi. Suomessa ja monissa muissa maissa tapaninpäivä on pyhäpäivä ja sellaisena yleinen vapaapäivä. Englanninkielisissä maissa sama päivä tunnetaan nimellä Boxing Day.

Aadolf Fredrik

Aadolf Fredrik (14. toukokuuta 1710 – 12. helmikuuta 1771) oli Ruotsin kuningas vuosina 1751–1771. Hän ei onnistunut kasvattamaan kuninkaan valtaa, vaan oli edeltäjänsä Fredrik I:n tavoin valtaoikeuksiltaan heikko hallitsija.

Erik Cainberg

Erik Cainberg (alk. Kaino; 9. huhtikuuta 1771 Alaveteli – 31. maaliskuuta 1816 Turku) oli suomalainen kuvanveistäjä. Hänet tunnetaan ennen kaikkea Turun akatemiatalon juhlasalin reliefeistä, jotka kuvaavat Suomen sivistyshistorian käännekohtia. Häntä pidetään Suomen ensimmäisenä nykyaikaisena kuvanveistäjänä, vaikka useimmat Cainbergin työt ovat kadonneet vuosien saatossa.

Johan Georg Geitel

Johan Georg Geitel (tai Johann tai Hans Jürgen Geitell, Geittel tai Geittell; 1683 Braunschweig, Saksa – 21. huhtikuuta 1771 Turku) oli saksalaissyntyinen, Suomeen Tukholman kautta noin vuonna 1750 muuttanut taidemaalari. Hän maalasi kirkkomaalauksia ja muotokuvia.

Geitelin tiedetään muuttaneen nuorena Ruotsiin, jossa hänen veljensä Henrik Levin Geitel toimi rykmentinvälskärinä. Geitelin toiminnasta Ruotsissa ei tiedetä mitään. Suomeen hän siirtyi ilmeisesti vuonna 1751. Kun Geitel asettui Turkuun, paikalliset taiteilijat Claes Lang ja Jonas Bergman tekivät tästä valituksen pelätessään omien työtilaisuuksiensa heikkenemistä. Geitel sanoi tulleensa tapaamaan veljeään ja tekevänsä elannokseen historiallisilla kirkkomaalauksia. Maistraatti myönsi luvan tähän vaativampaan työhön, mutta tavallisiin maalarintöihin hän ei saanut lupaa.Geitel oli Margareta Capsian jälkeen Turun käytetyin konterfeijari eli kiertävä muotokuvamaalari. Hän toimi myös Turun akatemiassa piirustusmestarina 1758–1763. Geitelin maalaamia muotokuvia on onnistuttu jäljittämään noin 40. Joukossa ovat lapsimuotokuva Erik Gustaf Geitelista (1760), rovasti Erik Ednerin ja hänen vaimonsa muotokuvat (1760) sekä muotokuvat piispa Johan Browalliuksesta (1752) ja turkulaisesta kultaseppämestarista Jonas Lexellistä (1764).Vuosina 1755–1759 Geitel vaikutti kirkkomaalarina Lounais-Suomessa. Hänen maalaamiaan alttaritauluja on Paimion (1755), Nousiaisten (1756), Lempäälän (1759) ja Laitilan kirkossa. Maalauksia on myös Lempäälän Hakkarin kartanossa ja Turun piispantalossa 1760.

Geitelin teoksia on nykyään muun muassa Ateneumin ja Tampereen taidemuseossa.

Messier 46

Messier 46 (M46, NGC 2437) on Peräkeulan tähdistössä sijaitseva avoin tähtijoukko, jonka Charles Messier löysi vuonna 1771. Se sijaitsee noin 5 400 valovuoden päässä Maasta.

M46 sisältää noin 500 tähteä, joista 150 on magnitudia 13 kirkkaampia. Sen todellinen leveys on noin 30 valovuotta ja näennäinen läpimitta 27 kaariminuuttia. Joukon arvioidaan olevan noin 300 miljoonan vuoden ikäinen.

Planetaarinen sumu NGC 2438 näyttää sijaitsevan kohteen keskellä, mutta se ei todellisuudessa kuulu joukkoon vaan sijaitsee etualalla noin 2 900 valovuoden päässä Maasta.

Messier 48

Messier 48 (M48, NGC 2548) on Vesikäärmeen tähdistössä sijaitseva avoin tähtijoukko, jonka Charles Messier löysi vuonna 1771. Se on noin 16 valovuoden levyinen ja sijaitsee 2 500 valovuoden päässä Maasta. Se sisältää noin 80 tähteä.

M48:n on mahdollista erottaa hyvissä olosuhteissa paljaalla silmällä. Kaukoputkella on mahdollista erottaa yksittäisiä tähtiäkin.

Messier 49

Messier 49 eli Messierin luettelon kohde M49 on elliptinen galaksi, joka sijaitsee Neitsyen tähdistössä.

Se oli ensimmäinen löydetty Neitsyen galaksijoukon galaksi, jonka Charles Messier havaitsi 19. helmikuuta 1771. M49 on yksi Virgon galaksijoukon kirkkaimmista galakseista ja on noin 60 miljoonan valovuoden etäisyydellä.

Messier 62

Messier 62 (M62, NGC 6266) on Käärmeenkantajan tähdistössä sijaitseva pallomainen tähtijoukko, jonka Charles Messier löysi ja luetteloi vuonna 1771. Se sijaitsee noin 22 000 valovuoden päässä Maasta ja on noin 50 valovuoden levyinen. Joukko sisältää 89 muuttuvaa tähteä, ja siitä on löydetty useita röntgenlähteitä sekä pulsareita.

M62 näkyy kiikarilla, ja suuremmalla kaukoputkella voi erottaa yksittäisiä tähtiä. Se ei kuitenkaan nouse Suomessa horisontin yläpuolelle.

Philip Miller

Philip Miller (1691–1771) oli skotlantilainen kasvitieteilijä ja Chelsea Physic Gardenin ylipuutarhuri. Miller myös antoi tieteellisen nimen lukuisille kasveille ja piti yhteyttä monien aikansa kuuluisien kasvitieteilijöiden, kuten Carl von Linnén kanssa.

Samuel Elmgren

Samuel Elmgren (13. maaliskuuta 1771 Turku – 1. toukokuuta 1834 Ilomantsi) oli suomalainen taidemaalari. Hän maalasi koristemaaluksia itäsuomalaisiin kirkkoihin sekä useita alttaritauluja. Elmgren tunnetaan erityisesti Ilomantsin kirkon erittäin runsaista koristemaalauksista.

Tervahovi

Oulun tervahovi oli Oulussa Toppilansalmen pohjoisrannalla sijainnut tervan varastointi- ja tarkastuspaikka. Tervahovi toimi 1700-luvun lopulta aina 1900-luvun alkuun.

Walter Scott

Walter Scott (15. elokuuta 1771 Edinburgh – 21. syyskuuta 1832 Abbotsford) oli tuottelias skotlantilainen historiallisia romaaneja kirjoittanut kirjailija, joka on suosittu ympäri Eurooppaa.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.