132

Vuosisadat I vuosisata eaa. · I vuosisata · 100-luku · 200-luku · 300-luku
Vuosikymmenet
90-luku · 100-luku · 110-luku · 120-luku · 130-luku · 140-luku
150-luku · 160-luku · 170-luku · 180-luku · 190-luku · 200-luku
Vuodet 90 · 91 · 92 · 93 · 94 · 95 · 96 · 97 · 98 · 99
100 · 101 · 102 · 103 · 104 · 105 · 106 · 107 · 108 · 109
110 · 111 · 112 · 113 · 114 · 115 · 116 · 117 · 118 · 119
120 · 121 · 122 · 123 · 124 · 125 · 126 · 127 · 128 · 129
130 · 131 · 132 · 133 · 134 · 135 · 136 · 137 · 138 · 139
140 · 141 · 142 · 143 · 144 · 145 · 146 · 147 · 148 · 149
150 · 151 · 152 · 153 · 154 · 155 · 156 · 157 · 158 · 159
160 · 161 · 162 · 163 · 164 · 165 · 166 · 167 · 168 · 169
170 · 171 · 172 · 173 · 174 · 175 · 176 · 177 · 178 · 179
180 · 181 · 182 · 183 · 184 · 185 · 186 · 187 · 188 · 189
190 · 191 · 192 · 193 · 194 · 195 · 196 · 197 · 198 · 199
200 · 201 · 202 · 203 · 204 · 205 · 206 · 207 · 208 · 209

Tapahtumia

Syntyneitä

Kuolleita

100-luku

100-luku oli vuosisata, johon kuuluivat vuodet 100–199.

11. toukokuuta

11. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 131. päivä (132. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 234 päivää.

12. toukokuuta

12. toukokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 132. päivä (133. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 233 päivää.

12. toukokuuta vietetään J. V. Snellmanin päivää ja suomalaisuuden päivää, joka on Suomessa vakiintunut liputuspäivä.

21. elokuuta

21. elokuuta on gregoriaanisen kalenterin mukaan vuoden 233. päivä (234. päivä karkausvuonna). Vuodesta on jäljellä 132 päivää.

Fiat 132

Fiat 132 on Fiatin vuosina 1972–1981 valmistama ylemmän keskiluokan neliovinen sedan, joka korvasi Fiat 125:n. Etelä-Afrikassa sitä myytiin nimellä Fiat Elita. Lisäksi puolalainen FSO ja espanjalainen SEAT valmistivat autoa lisenssillä. Vuonna 1981 mallia uudistettiin ja se nimettiin Fiat Argentaksi.

Moottorivalikoimassa olivat aluksi DOHC-tyyppiset 1,6- (98 hv) ja 1,8-litraiset (105 hv) bensiinimoottorit. Laajalta lisävarustelistalta ostaja saattoi valita muun muassa viisivaihteisen manuaalivaihteiston, kolmiportaisen automaattivaihteiston, ilmastoinnin ja lämmitettävän takalasin.

Vuonna 1974 malliin tehtiin pieniä uudistuksia valoihin, etusäleikköön, jousitukseen ja vaihteiston välityssuhteisiin. 1,8-litraisen moottorin teho nousi kahdella hevosvoimalla sylinterinkanteen ja polttoaineensyöttöjärjestelmään tehtyjen muutosten ansiosta.

Vuonna 1977 tuli merkittävämpi kasvojenkohotus, kun suurempi Fiat 130 poistui mallistosta ja 132 otti sen paikan lippulaivamallina. Muutoksia tehtiin esimerkiksi puskureihin ja sivupeileihin, lisäksi auto sai kumiset kylkilistat. 1,8-litraisen moottorin korvasi 2,0-litrainen (112 hv).

Seuraavana vuonna esiteltiin 2,0- (60 hv) ja 2,5-litraiset (72 hv) dieselmoottorit. Dieselmallien konepellissä oli kohouma, jotta suurempi moottori mahtuisi sen alle. Frankfurtin autonäyttelyssä 1979 esiteltiin lisäksi Bosch L-Jetronic -ruiskutusjärjestelmällä varustettu 2,0-litrainen, jossa oli tehoa 122 hevosvoimaa.

Innsbruck

Innsbruck on kaupunki Tirolin osavaltiossa läntisessä Itävallassa. Noin 132 000 asukkaan kaupunki on rakennettu 575 metrin korkeuteen merenpinnasta. Kaupunki on myös Tirolin osavaltion pääkaupunki. Innsbruckin halki virtaa Innjoki, joka saa alkunsa Sveitsin Alpeilta. Suurkaupunkialueen väkiluvuksi vuonna 2017 arvioitiin noin 227 000.Kaupunki sijaitsee teiden risteyskohdassa, johon kertyy liikenne pohjoisesta Saksan eri osista ennen kuin se jatkaa Brennerin solaan päästäkseen Alppien toiselle puolelle.Innsbruckissa sijaitsee kaksi yliopistoa (Leopold-Franzens Universität ja Medizinische Universität). Kaupungissa asuu noin kolmekymmentätuhatta opiskelijaa. Innsbruck on myös suosittu turistikaupunki. Kaupungin suosituimpia nähtävyyksiä ovat kaupungin keskustassa sijaitseva vanha kaupunki kävelykatuineen ja etenkin kultainen katto (saks. Goldenes Dachl). Kaupungin keskustasta nousee hissi Hafelekarspitze-nimiselle huipulle, josta lähtee yksi Euroopan jyrkimmistä laskettelurinteistä Hafelekarrinne. Kaupungista on lyhyt matka myös useisiin muihin laskettelukeskuksiin.

Joutsensilta

Joutsensilta on Oulussa sijaitseva ajoneuvo- ja kevyen liikenteen käyttöön rakennettu silta. Sillan pituus on 560 metriä ja siihen liittyy Oulun veturivarikolta nouseva 132 metrin mittainen ramppisilta. Sillan hyötyleveys on 14,5 metriä ja siltakannen pinta-ala on 9 544 m². Silta ylittää Pohjanmaan radan sekä Oulun tavararatapihan 29 raidetta, yhdistäen Limingantullin ja Nokelan kaupunginosat. Silta rakennettiin vuosina 1995–1996, ja se oli valmistuessaan Suomen neljänneksi pisin silta ja pisin maasilta.Silta on geometrialtaan vaihteleva, ja se ylittää ratapihan lisäksi kaksi rakennusta. Sillan pääosuus on muodostettu noin 500 metrin mittaisesta teräksisestä liittopalkkisillasta sekä laattasillasta. Ratapihalta nouseva ramppisilta on teräsbetoninen yhtenäinen laattasilta.Siltaan on käytetty terästä 1 430 tonnia, betoniterästä 970 tonnia sekä 8 100 m³ betonia. Sillan rakennuskustannukset olivat noin 39 miljoonaa markkaa. Sillan pääurakoitsijat olivat Palmberg-Rakennus Oy sekä Steel Haka Oy. Sillan on suunnitellut Timo Rantakokko.

Juoma

Juomat ovat juotavaksi valmistettuja nesteitä.

Jyrängön Musteri

Jyrängön Musteri on Päijät-Hämeessä Heinolassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva lampi.

Kalatonlampi (Heinola, Vierumäki)

Kalatonlampi on Päijät-Hämeessä Heinolassa Vierumäen kylän lähellä sijaitseva lampi.

Kalevan kisat 2006

Kalevan kisat 2006 järjestettiin Jyväskylässä 21.–23. heinäkuuta.

Kisat järjesti Jyväskylän Kenttäurheilijat (JKU). Kisojen kokonaisbudjetti oli noin 700 000 euroa ja lopullinen tulos 20 000 euroa voitollinen. JKU maksoi kisojen järjestelyoikeudesta Suomen Urheiluliitolle 132 000 euroa. Katsojia Harjun urheilukentällä oli kolmen päivän aikana yhteensä noin 19 000.Kisoihin otti osaa noin 700 urheilijaa ja Kalevan maljan voitti Helsingin Kisa-Veikot.

Kalliojärvi (Heinola, Myllykylä)

Kalliojärvi on Päijät-Hämeessä Heinolassa Myllykylän kylän lähellä sijaitseva järvi.

Kokemäenjoen alue

Kokemäenjoen alue (vesistöaluetunnus 35.1) on Kokemäenjoen vesistössä sijaitseva ensimmäisen jakovaiheen alue, jonka pinta-ala on 3 679,21 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 5,25 %. Se käsittää Kokemäenjoen vesistöstä alueen, joka alkaa Tampereen Pyhäjärven luusuasta, ja sisältää tällä välillä Kokemäenjoen ja kaikkien siihen laskevien vesistöjen valuma-alueet, lukuun ottamatta omiksi ensimmäisen jakovaiheen osa-alueikseen Kokemäenjoen vesistön sisällä määriteltyjä Loimijoen (35.9) ja Ikaalisten reitin (35.5) valuma-alueita. Osa-alue päättyy Kokemäenjoen suistossa Porissa Selkämereen. Sen yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 27 046,12 neliökilometriä ja järvisyys 10,99 %.

Konniveden alue

Konniveden alue (vesistöaluetunnus 14.13) on Kymijoen alueessa sijaitseva toisen jakovaiheen alue,

jonka pinta-ala on 242,63 neliökilometriä. Alueen järvisyys on 24 %. Vesistön alueen alarajana on Vuolenkosken voimalaitos, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 27 963,08 neliökilometriä ja sen järvisyys on 18,86 %. Reitin vedet laskevat seuraavaksi Pyhäjärven alueeseen (14.12).Kolmannen jakovaiheen alueita ovat seuraavat neljä aluetta tai valuma-aluetta :

Konniveden lähialue (14.131)

Tamppilammen valuma-alue (14.132)

Kotajärven valuma-alue (14.133)

Pato-ojan valuma-alue (14.134)

Läpiänjärvi

Läpiänjärvi on Päijät-Hämeessä Heinolassa Läpiän kylän lähellä sijaitseva järvi.

Mustalampi (Heinola, Vierumäki)

Mustalampi on Päijät-Hämeessä Heinolassa Vierumäen kylän lähellä sijaitseva lampi.

Tieteilijä

Tieteilijä eli tutkija eli tieteenharjoittaja tutkii ammatikseen todellisuutta tieteellisen menetelmän avulla. Työn tavoitteena on tuottaa tietämystä todellisuuden rakenteesta ja toiminnasta.

Tieteilijän työnantaja on yleensä yliopisto, ammattikorkeakoulu, itsenäinen tutkimuslaitos tai suuryrityksen tutkimusosasto.

Muilla kielillä

This page is based on a Wikipedia article written by authors (here).
Text is available under the CC BY-SA 3.0 license; additional terms may apply.
Images, videos and audio are available under their respective licenses.